YEL-uudistus nosti tunteet pintaan – Asiantuntija oikoo vääriä käsityksiä

Eduskunta sai ennen juhannusta käsiteltäväkseen yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksen, joka on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Osa yrittäjistä on vastustanut uudistusta, koska sen pelätään vähentävän kiinnostusta yrityksen perustamiseen. 

Suomen Yrittäjät on aikaisemmin pitänyt hallituksen esitystä kannatettavana, koska sen tarkoituksena on parantaa yrittäjien eläketurvaa. Työtulon määrittäminen kuitenkin närästää yrittäjäjärjestössä.

– Hallituksen esitykseen on tehtävä eduskunnassa muutoksia erityisesti työtulon määrittämistä koskeviin perusteluihin, Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa.

Yrittäjät haluaa, että ehdotettua mediaanipalkkaa koskevaa säännöstä tulisi tarkentaa siten, että mediaanipalkkaa pidetään laissa tarkoitettuna palkkana tai korvauksena vain silloin, kun yrittäjä harjoittaa kokoaikaista yritystoimintaa.

“Hallituksen esitykseen on tehtävä eduskunnassa muutoksia erityisesti työtulon määrittämistä koskeviin perusteluihin.”

Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Se velvoittaisi eläkeyhtiöt tarkistamaan YEL-työtulon säännöllisesti kolmen vuoden välein. Hallituksen tavoitteena on saada YEL-työtulo vastaamaan nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.

Työtulon pitää lakiuudistuksen jälkeenkin vastata vuosipalkkaa, jota yrittäjä maksaisi tekemästään työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. Tämän palkan vertailukohteena käytettäisiin yksityisen sektorin mediaanipalkkoja eri aloilla.

Yrittäjän asema luotettavana tiedonlähteenä turvattava

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula on huomannut, että etenkin sosiaalisessa mediassa lakiuudistuksesta on liikkeellä vääriä käsityksiä. Makkula kirjoittaa aiheesta tuoreessa blogissaan.

”Työtulon määritelmää ei muuteta, mutta sen perusteena olevia tietoja koskevaa sääntelyä tarkennetaan. Tältä osin keskustelun kohteena on ainakin sosiaalisessa mediassa ollut yksinomaan ehdotetun säännöksen mediaanipalkkaa koskeva osa, mikä on omiaan johtamaan pelkoihin ja liian yksioikoisiin tulkintoihin”, Makkula kirjoittaa.

”On selvää, ettei kokoaikatyötä tekevän mediaanipalkkaa voida pitää oikeana YEL-työtulon tasona, mikäli yrittäjän työpanos ei ole kokoaikainen”, hän jatkaa blogissa.

Makkula huomauttaa, että mediaanipalkan lisäksi työtulon määrittämisessä on otettava huomioon muitakin tietoja. Säännöksen perusteluissa näiksi keinoiksi mainitaan muun muassa viikkotuntien määrä, yritystoiminnan harjoittaminen sivutoimisena palkkatyön ohella sekä saadut työkorvaukset. Aloittavan yrittäjän kohdalla työpanoksen määrää ei välttämättä voi arvioida ilman yrittäjän omaa näkemystä asiaan. Yrittäjät on tuonut esille, että yrittäjän eläkelain perusteluissa on otettava nykyistä paremmin huomioon yrittäjän asema luotettavana tietolähteenä hänen oman työpanoksensa määrästä.

”On selvää, ettei työpanoksen arvoa voida kaikissa tilanteissa edes määritellä jonkin tietyn toimialan mediaanipalkkojen perusteella, koska yrittäjä voi toimia samaan aikaan useilla toimialoilla ja tehdä monenlaista työtä. Yrittäjyyttä on monenlaista eikä sitä tai sen perusteella määriteltävää työpanoksen arvoa voida aina typistää yksioikoisesti yksittäisen toimialan mediaanipalkan määräiseksi. Tämä asia on hallituksen esityksessä noteerattu”, Makkula lisää.

Näin työtulo tarkistettaisiin

Siirtymäsäännöksen mukaan eläkelaitos tarkistaa vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa, jollei yrittäjän työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.

”Vuoden 2024 loppuun mennessä tarkistetaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 25 000 euroa, jollei siihen ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Jos työtulo on yli 25 000 euroa, se tarkistetaan vuoden 2025 loppuun mennessä, jollei työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana”, Makkula selvittää blogissa. Hän muistuttaa, ettei sääntely ei ole myöskään koskaan ole mahdollistanut sitä, että yrittäjä voisi itse määritellä YEL-työtulonsa, vaan työtulon vahvistaminen on yrittäjän eläkelain mukaan eläkelaitoksen tehtävä.

Työtuloa, joka on vahvistettu edellisen kerran ennen uuden sääntelyn voimaantuloa, voidaan ensimmäisen kerran tarkistaa enintään 8 000 euroa tai 20 prosenttia riippuen siitä, kumman raja-arvon perusteella tarkistus on suurempi. Rajasta voidaan poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.

YEL on vakuutus, joka antaa yrittäjälle oikeuden muun muassa vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Suomessa asuvan ja toimivan yrittäjän on vakuutettava itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta eläkelain säädetyn mukaisesti. Blogissa Makkula avaa tarkemmin YEL-maksun perusteita nykymuodossaan.

”Järjestelmän ollessa tällainen on vaikea löytää mallia, jossa YEL-järjestelmä voitaisiin lopettaa tai jossa nykyisin (tai tulevaisuudessa) yrittäjinä toimivien ei tarvitsisi maksaa eläkemaksuja. Koko järjestelmä on rakennettu ns. jatkuvuuden periaatteen varaan”, hän kirjoittaa.