YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Yhä useammalla yrittäjällä työtulo ei oikeuta työttömyysturvaan
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides.
Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan, toukokuun 25. valitun puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu. Kassan kokouksessa puhunut Äijälä on huolissaan yrittäjien matalasta eläkevakuuttamisesta.
– Yhtenä ongelman on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat verovähennyskelpoiset eläkevakuutusmaksut. Mielestäni eläkeyhtiöiden tulisi markkinoida YEL-vakuutus ennemminkin sosiaaliturvavakuutuksena kuin eläkevakuutuksena, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan usein yritystoiminnan alussa määritellylle työtulotasolle ei tehdä aikojen saatossa mitään muutoksia vaikka yritystoiminta kasvaa. Usein tuudittaudutaan myös siihen, että sitten joskus myöhemmin nostan YEL-maksua. Valitettavasti usein liian myöhään. Ongelmia saattaa tulla kun taloudelliset suhdanteet pudottavatkin yrityksestä saatavaa tuloa, tai estävät yrityksen myymisen, puhumattakaan kiinteän omaisuuden arvojen laskusta.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä eläkemaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena yrityksestä saatuun tuloon nähden ja sijoittavat säästyneet rahat muihin kohteisiin. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät vain yksinkertaisesti pysty maksamaan kalliita eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on perustulon varassa. Ehkä olisi viisainta korottaa pakollisen YEL-vakuutuksen alarajaa vastaamaan työttömyysturvan alarajaa, joka on tänä vuonna 12 576 €/v. Näin ollen yhä useampi yrittäjä pääsisi Kelan tai työttömyyskassan maksaman työttömyysturvan piiriin, kertoo Äijälä.
SYT:n jäsenyys kiinnostaa yrittäjiä
Suomalaiset yrittäjät liittyvät Äijälän mukaan tällä hetkellä aktiivisesti työttömyyskassan jäseneksi. Varsinkin juuri toimintansa aloittavat yrittäjät pitävät työttömyysvakuutuksen ottamista hyvin luonnollisena tapana hoitaa sosiaaliturvaansa, koska talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella.
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa, kertoo Äijälä.
Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea, eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.
– Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan. Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassat maksavat päivärahasta itse noin 40 % kun taas palkansaajakassojen osuus on 5,5 %, sanoo Äijälä.
Suomen Yrittäjän Työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa käyttävä kassan kokous valitsi 25.5.2018 Helsingissä Susan Äijälän jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kolmevuotiskauden ajan. Äijälä on toiminut erikoiskaupan yrittäjänä vuodesta 2006 lähtien, ja hän ollut mukana SYT-kassan hallituksesta vuodesta 2011 lähtien.
