Yhtenäispatentin voimaantulo lähestyy – Mahdollisuuksia yrityksille, mutta tarkkana täytyy olla

Yhtenäispatentti tarjoaa uuden vaihtoehdon perinteisen eurooppapatentin rinnalle. Patentinhaltija voi halutessaan saattaa patentin kerralla voimaan kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmässä mukana olevissa maissa. Järjestelmässä on aluksi mukana 17 EU-jäsenmaata.

Tavaramerkkejä ja malleja on voinut suojata EU-tavaramerkeilllä ja yhteisömalleilla, mutta keksinnöiltä vastaava suoja on puuttunut.

Mahdollisia yritysten toiminnanvapauden rajoituksia

Yhtenäispatentilla on vaikutuksia, joita suomalaisyrittäjän tulee huomioida.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa hieman yli 50 000 eurooppapatenttia ja kansallista patenttia. Yhtenäispatenttijärjestelmän myötä Suomea koskevien patenttien määrä tulee vuosien kuluessa kasvamaan. Koska patentti antaa yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen, niiden määrän kasvu voi rajoittaa yritysten toiminnanvapautta Suomessa. Samalla mahdollisuus patentin loukkaukseen kasvaa, mikä pitää huomioida toiminnassa entistä tarkemmin.

Patentti- ja rekisterihallitus kehottaa yrityksiä seuraamaan kilpailijoiden patentointia, vaikka ne eivät itse aktiivisesti suojaisi keksintöjään patentoimalla. Euroopan patenttivirasto tulee ylläpitämään myönnetyistä yhtenäispatenteista rekisteriä, josta niitä voi kuka tahansa vapaasti etsiä.

– Yhtenäispatentin voimaantulo tuo suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia, kun keksintöjen suojaamiseen on monipuolisemmin vaihtoehtoja. Koska voimassa olevien patenttien määrä on jatkossa suurempi, yritysten on oltava valppaana, ettei omassa toiminnassa loukata muiden oikeuksia. Tämä on tärkeää erityisesti teknologia-alalla, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Ilmoitus ensimmäisen seitsemän vuoden aikana

Uudessa järjestelmässä yhtenäispatentteja ja siihen liittyneissä maissa voimaansaatettuja perinteisiä eurooppapatentteja koskevat riidat tullaan käsittelemään uudessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa nimeltään Unitary Patent Court, lyhennettynä UPC.

Patentti- ja rekisterihallitus kertoo tiedotteessaan, että yhtenäispatenttijärjestelmän ja yhteisen tuomioistuimen toimintojen käynnistäminen edellyttää kuitenkin vielä, että Saksa ratifioi niistä tehtävän sopimuksen. Yhtenäispatenttien myöntäminen ja yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminta alkaa Saksan ratifiointia seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Perinteisiä eurooppapatentteja koskevissa riidoissa patentinhaltijalla on mahdollisuus jättää eurooppapatenttinsa UPC-käsittelyn ulkopuolelle, jolloin riidat käsitellään kunkin maan omassa tuomioistuimessa kuten nykyisinkin.

Tämä niin sanottu opt-out -mahdollisuus edellyttää UPC:lle tehtävää ilmoitusta, jonka voi tehdä milloin vain Saksan ratifioinnin jälkeen seitsemän vuoden siirtymävaiheen aikana. Ilmoitusta ei kuitenkaan voi tehdä, jos patenttia vastaan on ehditty nostaa kanne UPC:ssa. Mahdollinen opt-out eurooppapatenteille kannattaa siis tehdä jo heti Saksan ratifioinnin jälkeen.

Edullisempaa, kun patentti vähintään neljään maahan

Yhtenäispatentit myöntää Euroopan patenttivirasto EPO. Se myöntää edelleen myös perinteiset eurooppapatentit. Patentin hakeminen EPOsta ei muutu vaan eurooppapatentin myöntämisen jälkeen patentinhakija voi pyytää sen rekisteröimistä yhtenäispatenttina. Yhtenäispatentti on mahdollinen kaikille järjestelmän alkamisen jälkeen myönnetyille eurooppapatenteille, ja sitä tulee hakea kuukauden kuluessa patentin myöntämisestä.

Yhtenäispatentti tarjoaa hakijalle eurooppapatenttia edullisemman vaihtoehdon silloin, kun patentti halutaan voimaan vähintään neljässä mukana olevassa EU-maassa.