Yksinyrittäjä Milja Markkanen helpotti omaa burnoutiaan hengitysharjoituksilla – Pian hän huomasi, että ne voivat pelastaa urheilijan uran

Yksinyrittäjä Milja Markkanen, 45, on äskettäin rekisteröinyt oman Oxygoal-tuotemerkin. Hän toivoo, että sen on alkusoittoa hengitysvalmennuksen laajemmalle käytölle huippu-urheilussa.

Suonenjoella asuva Markkanen ehti opettaa laulua parinkymmenen vuoden ajan ennen kuin perusti yrityksen, jota hänen ei pitänyt koskaan perustaa.

– Olen vältellyt yrittämistä 20 vuotta. Ajattelin, ettei minusta tule yrittäjää, koska olen yrittäjän lapsi. Olen nähnyt yrittämisen hyvät ja huonot puolet enkä ollut kiinnostunut itse niistä huonoista puolista.

Takavuosina Markkanen kärsi pahasta burnoutista ja joutui sairauslomalle. Sen aikana hän kiinnostui hengityselimistön fysiologiasta. Hän päätti kokeilla, voiko ylikuormittuneen hermoston tilaa parantaa hengitysharjoituksilla.

– Kun aloin käyttää samoja metodeja laulunopetuksessa, huomasin, että se toimii. Ihmiset saivat hyviä tuloksia.

Vaikka Markkasella ei ollut minkäänlaista taustaa huippu-urheiluvalmennuksesta, hän kiinnostui asiakaskunnan laajentamisesta. Nainen suoritti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja teki opinnäytetyön urheilijoiden hengitysvalmennuksesta. Päättötyössään hän testasi valmennusmenetelmää viiden huippu-urheilijan kanssa.

– Käytin urheilijoille samoja juttuja mitä itse olin oivaltanut, ja sen seurauksena he rupesivat voimaan paremmin.

Vuosi sitten Markkanen päätti jättäytyä pois laulunopettamisesta ja perusti yrityksen hengitysvalmennuksia varten.

Diagnosointi haastavaa

Markkanen sai ensimmäiset urheilija-asiakkaansa Huippu-urheilun instituutin KIHUn lääkäreiden kautta. Kyseiset urheilijat kärsivät äänihuulisalpauksesta, johon ei ole olemassa lääkitystä tai erityistä hoitoa. Lääkäreillä ei ollut keinoa auttaa.

– Olin tutkinut aihetta opinnäytetyössäni ja havainnut, että hengitysvalmennuksesta on apua. 

Valmennuksen ytimessä on lantionpohjan roolin ymmärtäminen hengityksessä.

Yrittäjä korostaa erityisesti lantionpohjan ja hengityksen yhteistyötä: lantionpohjan kyky reagoida hengityksen rytmiin sekä osallistuminen hengittämiseen on keskeinen osa hengityksen koordinointia ja hermoston tasapainoa.

– Mitä suuremmaksi aktiivisuustaso nousee, sitä enemmän lihakset ovat aktiivisina. Urheilijalla ongelma on usein siinä, että hermosto jää liian aktiiviseen tilaan ja sen palauttaminen on vaikeaa, jolloin hengitys pakotetaan lepohengityksen puolelle.

Opeista on ollut hyötyä muun muassa kilpahiihtäjille. Kestävyysurheilija saattaa kärsiä sisäänhengityksen estymisestä kovan rasituksen aikana. Tällöin syynä voi olla nimenomaan äänihuulisalpaus, josta tutkimusten mukaan kärsii 5–7 prosenttia urheilijoista.

– Jos tämä pystytään välttämään suorituksen aikana, urheilija pystyy jatkamaan uraansa ja kehittymään. Diagnosointi on vaikeaa, koska oireet ilmenevät kovassa rasituksessa, eikä tutkimuksia voida tehdä kunnolla.

Uloshengityksellä tärkeä rooli

Markkanen kertoo, että tuloksia voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa jo yhdellä valmennuskerralla. Haasteena ovat osin ennakkoluulot: Potentiaalisista asiakkaista kaikki eivät ymmärrä tarvetta valmentaa hengittämistä, jonka otaksutaan toimivan luonnollisesti oikein.

– Useimmilla ihmisillä hengitys jää liian ylös. Valmennuksessa ohjataan hengitystä toimimaan koordinoidusti, jolloin hengitys käyttää kehon lihaksistoa luonnollisesti ja tehokkaasti aktiivisuuden mukaan. Korostan uloshengitystä ja sen vahvistamista. Jos uloshengitys on riittävän aktiivista, myös maksimihengitys onnistuu. Jos uloshengitys ei toimi riittävän aktiivisesti, sisäänhengitys ei pääse toteutumaan optimaalisesti.

Yksinyrittäjä uskoo, että metodista voi olla hyötyä myös muille kuin urheilijoille.

– Monilla meistä on huomaamattomia hengittämisen häiriöitä, vääristyneitä hengitystapoja, jotka voivat vaikuttaa jaksamiseen, palautumiseen ja stressinhallintaan. Yhä nuoremmilla on hengittämiseen liittyviä haasteita. Hengittämisellä pystytään hallitsemaan mieltä, mikä voi auttaa jännittämiseen ja stressiin.