Yksinyrittäjien koronakevään tilinpäätös – “Yksinyrittäjien jääminen kehittämistuen ulkopuolelle kismitti, tukipalveluita tarvitaan yhä”

Suomalaisista yrityksistä noin kaksi kolmesta on yksinyrittäjiä. Pienillä yrityksillä ei ole isoja puskureita kriisin yli selviytymiseen. SY:n vaikuttamistyöllä on saatu aikaan yksinyrittäjien kannalta monia hyviä asioita, joista yrittäjän työttömyysturva ja yksinyrittäjätuki ovat tärkeimmät.

”Suurinta yrittäjäjoukkoa ei saa unohtaa. Yksinyrittäjien passivoitumisella olisi valtava vaikutus maan työttömyyteen, kotimaiseen kulutukseen ja kriisin jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan.”

– SY:n varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 27.3

Yksinyrittäjistä lähes kolmannes menetti myynnistään kriisin alkumetreillä yli puolet. Tuen tarve oli valtaisa.

Miksi valtio ei ottanut vastatakseen YEL-maksuja? Toimi olisi kohdellut yrityksiä tasapuolisesti

Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston puheenjohtaja Jussi Jokiniemi summaa koronakevättä ja alkukesää yksinyrittäjien näkövinkkelistä. Yksinyrittäjien verkosto ja Suomen Yrittäjät nostivat jo maaliskuussa esiin, että YEL-maksujen hyvittäminen olisi ollut teknisesti helppo ja nopea keino auttaa kriisin joutuneita yrityksiä.

SY ehdotti 23. maaliskuuta osana toimenpidelistaa, että valtio ottaa vastuulleen yrittäjien YEL- ja MyEL-maksut 1. huhtikuuta alkaen kuuden kuukauden ajaksi, jotta yrittäjien rahat eivät lopu eikä sosiaaliturva romahda. YEL-vakuutettuja on 207 000 ja MyEL-vakuutettuja 57 000. Vuonna 2018 yrittäjät maksoivat YEL-maksuja vajaat 1,1 miljardia. Valtio maksaa jo nyt YEL- ja MyEL-järjestelmien kuluista huomattavan osan.

– Todella moni yksinyrittäjä on lopettanut YEL-maksun tai pistänyt sen minimiin. Tuki, jossa valtio olisi maksanut YEL-maksut, olisi ollut yhteiskunnan kannalta järkevin juttu. Business Finlandin ja Ely-keskuksen hauissa tapahtui ylilyöntejäkin, joilta olisi tällä vältytty. Alhaisella tasolla olevat YEL-maksut voivat tuoda muutaman vuoden päästä eteen ikävän aikapommin, Jokiniemi pelkää.

Hän toivoisi, että YEL-järjestelmästä tulisi joustavampi maksujen määräytymisessä, eikä maksun tarvitsisi olla joka kuukausi sama. YEL-vakuutus turvaa mahdollisen sairauden ja työttömyyden lisäksi myös monissa muissa elämäntilanteissa.

Yksinyrittäjätuen vähäiset hakumäärät ihmetyttävät – Osa pitää 2000 euroa pienenä lohtuna

Suomen Yrittäjät on ollut koronapäätösten valmistelussa usein eduskunnan kuultavana. Asia käy ilmi Suomen Kuvalehden selvityksestä. Suomen Yrittäjät on pitänyt yksinyrittäjien ääntä esillä koronakriisin alusta lähtien.

Suomen Yrittäjät toivoo, että kustannustuelle säädetään riittävän alhainen liikevaihtoraja, jotta mahdollisimman moni yksinyrittäjäkin voi sitä hakea.

– Yksinyrittäjien profiili on noussut. Suomen Yrittäjät on tehnyt älyttömän hyvää työtä ja on pidetty yksinyrittäjien asiaa myös esillä, yritysvälittäjänä toimiva Jokiniemi kiittelee.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala luonnehtii yksinyrittäjien määrän kasvua 2000-luvun työelämän yhdeksi suurimmaksi ilmiöksi.

Yksinyrittäjistä vain noin 28 000 on hakenut kuntien myöntämää yksinyrittäjätukea. Tällä menolla varatusta 250 miljoonasta eurosta mennee reilu neljännes. Yrittäjät ovat kokeneet tuen hakemisen helpoksi.

– Loppupeleissä se on tähän mennessä ollut ainoa tukimuoto yksinyrittäjille. Kustannustukea vielä odotellaan. Jokunen yksinyrittäjä ehti hakea tukea Business Finlandista tai ely-keskuksesta ennen kuin säännöt muuttuivat. Kuitenkin yksinyrittäjätukea on haettu yllättävän vähän. Uskon, että tämä osoittaa sen, ettei 2000 euroa nähdä kauhean isona asiana, osalle tuella on tietysti iso merkitys.

Sosiaalisessa mediassa yksinyrittäjät välillä kritisoivat kovasanaisesti tukimahdollisuuksia. Jokiniemi ymmärtää toki, että johonkin raja on laitettava.

– Yksinyrittäjillä on mahdollisuudet ja monesti myös taito joustavuuteen, jos työllistää muita, silloin on iso vastuu työntekijöistä ja joustomahdollisuudet ovat vähäisemmät.

– Avustusten esilletuominen kevään aikana oli vähän poukkoilevaa. Aluksi näytti siltä, että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet hakea koronan aikaista kehittämisrahaa, mutta yksinyrittäjät tipahtivat joka kerta pois joukosta.

Kuntien kehitysyhtiöiden ja uusyrityskeskuksien työ on saanut positiivista palautetta. Jokiniemen korviin on kantautunut kiitoksia kehittämisyhtiöiden hyvästä yhteishengestä kriisitilanteessa.

Tukipalveluita tarvitaan edelleen, avuntarvitsijoiden määrä vain pienentynyt

Hallitus ilmoitti 8. toukokuuta, että yritysten konkurssiin hakemista hillitään ja ulosotossa olevien tilannetta helpotetaan väliaikaisilla lakimuutoksilla. Jo aiemmin tuli mahdollisuus arvonlisäveron, työnantajasuoritusten ja muiden maksamatta olevien verojen maksujärjestelyihin. Osa lykkäyksistä on korollista. Maksujärjestelyn avulla verojen maksuun saa lisää aikaa, enintään 24 kuukautta päätöksen tekemisestä. Pankit ovat tarjonneet lyhennysvapaita ja näihin moni yrittäjä on tarttunut. Myös eläkeyhtiöt tarjosivat mahdollisuutta lykätä maksuja. Maksujen siirtäminen voi osalle olla ongelmien siirtämistä eteenpäin.

“On edelleen tärkeää, että yksinyrittäjien yrityksiä ei päästetä kaatumaan kriisin aikana. Tämä on tärkeää huomioida myös yleistuen valmistelussa. Terveellä pohjalla olevat yksinyrittäjien yritykset tulee olla yleistuen piirissä.”

– 12.5 SY:n Anssi Kujala

Miten yksinyrittäjät ovat jaksaneet?

– Kun pahin on ohi, kukaan ei enää kysele eikä viestittele: murehtiiko yksinyrittäjä yksinään näitä asioita? Monilla säästöt riittivät jonkun aikaa, mutta pian on pakko tehdä ratkaisuja. Keskusteluavulle on edelleen tarve, SY:n Yksinyrittäjäverkoston puheenjohtaja Jussi Jokiniemi korostaa.

– Onneksi emme ole nähneet konkurssiaaltoa. Syksyn aikana tulemme näkemään tilanteita, joissa yrityksiä joutuu lopettamaan toimintansa.

SY ja Mieli ry ovat järjestäneet yrittäjille verkkohyvinvointiryhmiä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi