Yksinyrittäjien tukiverkostot yhä tärkeämpiä

– Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työ- ja yrityselämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Pohjois-Savonkin alueella toimivista Yrittäjien jäsenistä lähes 53 % on yksinyrittäjiä. Kyseessä on siis merkittävä joukko yrittäjiä, joita haluamme kuunnella herkällä korvalla, kertoo Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren.

Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäverkoston johtoryhmässä on mukana Siilinjärvellä toimiva tilitoimistoyrittäjä Marjo Valtanen (kuvassa keskellä), joka on itsekin yksinyrittäjä.

– Koen yksinyrittäjäverkoston tärkeänä vertaistuen kannalta; Kiireen keskellä on hyvä saada juuri minulle kohdennettua tietoa ja mielipiteitä samanhenkisiltä yrittäjiltä, Valtanen toteaa.

Yrittäjän jaksaminen vaikuttaa yrityksen menestymiseen

Marjo Valtasen mukaan yksinyrittäjäverkostossa on keskusteltu paljon yksinyrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, joiden merkitys nousi esille myös kyselyn tuloksissa.

Noin joka neljäs kaikista vastanneista kertoo tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. Vain joka viides ilmoittaa viettävänsä lomaa vuosittain neljä viikkoa tai enemmän.

Jaksamisessa yksinyrittäjät jakautuvat lähes kahtia. 47 prosenttia vastasi, että jaksamisen haasteita ei ole ollut missään vaiheessa. Hieman yli puolet puolestaan kokeneensa jaksamisen haasteita. Yksinyrittäjät hakevat apua jaksamiseen eniten läheisiltään ja yrittäjäkollegoilta.

– Jos yksinyrittäjä uupuu, usein vastassa on koko yrityksen toiminnan lakkaaminen tai ainakin supistuminen. Itse en ollut pitänyt kymmeneen vuoteen yli 10 päivän yhtäjaksoista lomaa, ennen kuin tänä kesänä pääsin reissuun. Hyvä harjoittelija ja tukiverkosto antoi tähän mahdollisuuden, Valtanen kertoo ja kannustaa yrittäjiä huolehtimaan jaksamisestaan.

– Ei se ole yritykseltä pois, jos ottaa hetken omaa aikaa. Päinvastoin se antaa uutta näkökulmaa yrittäjyyteen ja vaikuttaa sitä kautta yrityksen menestymiseen positiivisesti, hän muistuttaa.

Savolaisia yksinyrittäjiä kiinnostaa laajentuminen uusille markkinoille

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on säilynyt korkealla tasolla, sillä 67 prosenttia vastaajista ilmoittaa tavoittelevansa kasvua tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Erityisen voimakasta kasvuhalukkuus on alle 35-vuotiaiden yksinyrittäjien joukossa: heistä 90 prosenttia ilmoittaa tavoittelevansa kasvua. Toimialojen välillä kasvuhalukkuus on korkeinta kaupassa, jossa kasvua tavoittelee noin kolme neljästä vastanneesta. Kasvuhakuisuus on Pohjois-Savossa suunnilleen samalla tasolla kuin koko maassa.

Tärkeimpinä kasvun keinoina yksinyrittäjät mainitsevat verkostoitumisen kumppaneiden kanssa, uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamisen ja työntekijän palkkaamisen.

Pohjoissavolaisten vastaajien kasvun keinoina nousivat muuta maata enemmän esille myös laajentuminen uusille markkinoille sekä työn organisointi uudella tavalla.

Miksi osa yksinyrittäjistä ei kasvata yritystään?

– Syitä on useita: Yritystoiminta henkilöityy yrittäjään itseensä, eikä omaa työaikaa voi rajattomasti lisätä. Lisäksi työllistäminen koetaan kalliiksi ja riskialttiiksi, toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä sanoo.

Ne vastaajat, joilla oli joskus ollut työntekijä, kokivat työllistämisen riskin ja kalleuden yrityksen kasvua rajoittaviksi tekijöiksi useammin kuin ne vastaajat, jotka olivat toimineet koko ajan yksin.

– Kokemus ei ole tullut tyhjästä. Työmarkkinarakenteilla on merkittävä ohjaava vaikutus siihen, halutaanko työtä yrityksissä teettää työsuhteessa vai toimeksiantona vai jätetäänkö työ tekemättä kokonaan. Päättäjien kannattaa helpottaa työllistämistä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén lisää.

Pohjois-Savossa sekä työllistämisen riskit että kalleus koettiin hieman muuta maata enemmän esteenä työllistämiselle. Myös Valtasen mukaan kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on riskeistä ja kustannuksista johtuen korkea.

– Esimerkiksi omassa yrityksessäni liikevaihto pitäisi melkein tuplata, että voisin palkata yhden ammattitaitoisen henkilön. Vuosiliikevaihdon pitäisi nousta 45 000-50 000 euroa, että kustannukset tulisi katettua. Lisäksi tarvitaan työtila, välineet, atk-ohjelmat, työterveyshuolto, jne., Valtanen summaa.

Puolet tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa

Yksinyrittäjien tulotaso on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä: hieman parannusta, mutta edelleen matala. 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä ansaitsee kuukaudessa alle 2 000 euroa. Kolme vuotta sitten tehdyssä edellisessä kyselyssä heitä oli 51 prosenttia, eli osuus on pienentynyt kolme prosenttiyksikköä.

Pohjois-Savossa pienituloisuus koskettaa hieman pienempää joukkoa kuin koko maassa. Alle 2 000 euroa bruttona tienaa Pohjois-Savon vastaajista 43 prosenttia.

Marjo Valtanen on tilitoimistoyrittäjänä nähnyt, että aloittavien yksinyrittäjien neuvonta on asia, johon tulisi panostaa enemmän.

– Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. On hyvä keskittyä itse yrittämiseen, kun perusasiat taloudesta, verotuksesta ym. ovat kunnossa.

Osakeyhtiö nousemassa toiminimen rinnalle

Kyselyn perusteella palvelusektori on yksinyrittäjille selkeästi yleisin toimiala. Vastanneista lähes kolme neljästä ilmoittaa toimivansa palvelualalla. Yleisin yritysmuoto yksinyrittäjillä on toiminimi, mutta osakeyhtiöiden osuus on noussut verrattuna kolme vuotta sitten tehtyyn kyselyyn.

Jo yli puolella yksinyrittäjistä on ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu tutkinto. Osuus nousi hivenen edellisestä, kolme vuotta sitten tehdystä kyselystä.

Perhevapaata vaikea pitää

Noin joka viides kyselyyn vastanneesta kertoi, että perheeseen kuuluu alle 12-vuotias lapsi, jonka syntymän aikaan vastaaja oli yrittäjänä. Tästä ryhmästä 38 prosenttia ei pitänyt perhevapaita lainkaan. Naisista 20 prosenttia ei pitänyt perhevapaita ja miehistä 51 prosenttia. Perhevapaalla olleista yrittäjä-äideistä vain 27 prosenttia piti pidemmän yhtenäisen vapaan ja 12 prosentilla toimintaa hoiti sijainen. Jopa 61 prosenttia vastaajista jatkoi yritystoimintaa perhevapaan rinnalla.

Perhevapaauudistustyö on sosiaali- ja terveysministeriössä alkamassa ja hallitusohjelmassa on linjattu, että uudistuksessa huomioidaan erityisesti sekä perheiden joustojen mahdollisuuksien lisääminen että yrittäjät.

– Tulosten perusteella erityisesti yrittäjänä toimivien äitien on selvästi vaikeampi pitää perhevapaita kuin työntekijöiden. Yrittäjien asemaa perhevapaissa todella kannattaa parantaa, se on erityisesti lasten etu, Harri Hellstén sanoo.

Näin kysyttiin

• Suomen Yrittäjät on toteuttanut jäsenyrittäjilleen suunnatun Yksinyrittäjäkyselyn kolmen vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2016.
• Kysely toimitettiin sähköpostikyselynä Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäjäsenille, jotka ovat antaneet luvan tutkimuskäyttöön
• Tiedot kerättiin viikoilla 19–21
• Kyselyyn vastasi 1874 yksinyrittäjää.
• 50,4 prosenttia vastaajista on naisia, 49,0 prosenttia miehiä ja 0,6 prosenttia ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Naisilla on vastaajissa lievä yliedustus, sillä Suomen kaikista yksinyrittäjistä miehiä on noin 60 prosenttia ja naisia noin 40 prosenttia
• Yli 55-vuotiaita on vastaajista 35 prosenttia. 45–54 vuotiaita on noin 31 prosenttia ja alle 35-vuotiaita noin 10 prosenttia vastaajista
• 38 prosenttia vastaajista on toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta, ja saman verran on 3–10 vuotta yrittäjänä toimineita. Alle kolme vuotta yrittäjänä toimineita vastaajista on noin 24 prosenttia.

Lisätietoja:

Yksinyrittäjä-kyselyn tulokset

Paula Aikio-Tallgren
toimitusjohtaja, Savon Yrittäjät
p. 0400 404346, paula.aikio-tallgren(at)yrittajat.fi

Marjo Valtanen
yrittäjä, Marjon tilipalvelut, Siilinjärvi
Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsen
p. 040 706 5291, marjo.valtanen(at)kolumbus.fi

Mika Hämeenniemi
toimialapäällikkö, Suomen Yrittäjät
p. 050 372 4804, mika.hameenniemi(at)yrittajat.fi

Harri Hellstén
työmarkkina-asioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät
p. 050 502 0111, harri.hellsten(at)yrittajat.fi

---

Kuva ylhäällä:
Marjo Valtaselle (kuvassa keskellä) toisten yrittäjien tuki ja hyvä verkosto ovat tärkeitä. Kuopion käsityö- ja tehdasseuruus ry:n Kilta-talon avajaiset kokosi yrittäjiä yhteiseen illanviettoon kesäkuussa 2019. Kuva: Anna-Liisa Järvenpää.