”Yksinyrittäjillä työhyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu helposti”, sanoo kansalaisaloitteen tehnyt yrittäjä

– Tasa-arvon vuoksi se olisi tärkeää saada, jotta ei kohdeltaisi eriarvoisesti eri yritysmuotoja. Toinen vahva perustelu on työhyvinvoinnin ylläpitäminen, joka tulisi paremmin mahdolliseksi. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää yritysmuodosta riippumatta. Etenkin yksinyrittäjien keskuudessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen helposti unohtuu ja jää. Valtaosa toiminimiyrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja he ovat edun ulkopuolella, Liukkonen sanoo.

Hän on yksi kansalaisaloitteen toiminimiyrittäjien liikunta- ja kulttuuriedusta tehneistä yrittäjistä. Liukkonen on itse toiminimiyrittäjänä viestintä,- koulutus-, ja tapahtuma-alalla.  

Keskiviikkoon mennessä kansalaisaloite oli saanut noin 5 000 allekirjoitusta. Tavoitteena on 50 000 allekirjoitusta puolessa vuodessa. Tästä pääset kansalaisaloitteeseen.  

Yksityisillä liikkeen- ja ammatinharjoittajilla ei tällä hetkellä ole oikeutta liikunta- ja kulttuurietuun. Muissa yritysmuodoissa yrittäjillä on mahdollisuus saada enintään 400 euron vuosittainen verovapaa liikunta- ja kulttuurietu työntekijöidensä tapaan.

– Omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu ei koske yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia (toiminimiyrittäjiä), sillä heitä ei nähdä työnantajina, eivätkä näin ollen voi saada kyseistä verovapaata etua. Toiminimiyrittäjät ovat kuitenkin vähintään itsensä työnantajia. Toiminimiyrittäjät kokevatkin olevansa huonommassa asemassa kuin muissa yritysmuodoissa (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) toimivat yrittäjät, jotka puolestaan voivat saada verovapaita henkilökuntaetuja, kuten yhtiöiden muutkin työntekijät, aloitteen perusteluissa kirjoitetaan.

Aloitteen tekijät haluavat elinkeinoverolakiin lisäystä, joka toisi liikunta- ja kulttuuriedun myös toiminimiyrittäjien saataville.

– Tällä tavalla yksinyrittäjiä ehkä saataisiin aktivoitua, Liukkonen sanoo.