Yleinen alv-kanta nousi ja aiheutti monille yrittäjille stressiä ja taloudellista haittaa – “Rehellisesti sanottuna en ole halunnut ajatella koko asiaa”

Elokuun lopulla julkaistun Yrittäjägallupin mukaan syyskuun alussa toteutettu alv-korotus aiheuttaa ongelmia yli puolelle yrittäjistä. Yli kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ollut varautunut muutoksen vielä viikkoa tai kahta ennen muutoksen voimaantuloa.
– Yrittäjät valmistautuivat kesästä huolimatta muutokseen hyvin, mihin mekin yrittäjäjärjestössä kannustimme. Korotuksen edellä monella yrittäjällä oli kuitenkin tehtävää vielä aivan kalkkiviivoilla, kertaa Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki.
– Käsityksemme on, että tapauskohtaisesti muutokseen ei välttämättä ehditty valmistautua ajoissa. Esimerkiksi kuitissa saattaa näkyä edelleen virheellisesti 24 prosentin verokanta.

Muutoksen nopeaa voimaantuloa oli vaikea uskoa – yrittäjä: “Hintojen nostopainetta tulee joka suunnalta”

– Ensin en uskonut, että ehdotus menisi läpi tai muutoksia tapahtuisi vielä. Olin todella hämmästynyt, kun muutos oikeasti laitettiin meille näin nopealla aikataululla, kertoo Ivalossa asuva Marja-Maija Valtonen. Valtonen toimii yksinyrittäjänä vuonna 2017 perustetussa yrityksessä Hempea, joka tarjoaa paikallisesti Lapissa valmistettuja hampputekstiilejä.
– Rehellisesti sanottuna en ole halunnut ajatella koko asiaa. Viime vuosina olen tottunut, että jokin kulu nousee koko ajan ja hintojen nostopainetta tulee niin joka suunnalta, että siihen on jo turtunut, hän pohtii. Valtosen yritys toimii pääasiallisesti verkkokauppamyynnin kautta kuluttajille ja lisäksi myy tuotteita yritysmyyntinä tilauksesta.

– Olen yrittänyt suhtautua veron nostoon yhtenä kuluna muiden ohella. En nähnyt erityistä tarvetta hintojen nostolle nyt, sillä olen tarkastellut hintoja säännöllisesti, Valtonen kertoo.
– Kyllähän tämä silti harmittaa. Suomen arvonlisävero oli jo aiemmin todella korkea verrattuna useimpiin Euroopan maihin. Ihmisten ostokyky heikkenee, eikä nosto lisää jo ennestään heikkoa kilpailukykyämme maailmalla, hän harmittelee.

Korotus yhdessä vuodenvaihteessa poistuvan arvonlisäveron alarajahuojennuksen kanssa heikentää entisestään tiukoilla olevien yritysten toimintaedellytyksiä

Tuoreessa Yrittäjägallupissa noin joka viides yritys arvioi tuloksensa heikkenevän muutoksen myötä.
– Veromuutokset kohdistuvat laajalti samaan joukkoon, jota viime vuosina ovat koetelleet korona, taantuma, inflaation nousu ja YEL-maksujen korotukset. Yleisen alv-kannan korotuksessa moni pieni yritys otti takkiinsa, Laura Kurki sanoo. Kurjen mukaan arvonlisäveron korottaminen yhdessä vuodenvaihteessa poistuvan arvonlisäveron alarajahuojennuksen kanssa voi heikentää entisestään erityisesti niiden yritysten toimintaedellytyksiä, jotka ovat olleet tiukoilla jo valmiiksi. Myös Marja-Maija Valtonen on samoilla linjoilla.
– Monista kollegoista tuntuu, että kate pienenee jatkuvasti. Päättäjät voisivat enemmän kuunnella meitä yrittäjiä jo siksikin, että konkursseja on huolestuttavan paljon. Itselläni on vielä sellainen tuote, etten pysty kilpailemaan hinnalla vaan muilla asioilla, kuten laadulla, hän vahvistaa.

– Vaikka arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoitus vyöryttää hintoihin loppuasiakkaan maksettavaksi, käytännössä korotuksen ohjaaminen hintoihin voi erityisesti pienimmillä yrittäjillä olla vain rajallisesti mahdollista. Tällöin muutos pienentää yrityksen katetta, mikä on erityisen ongelmallista yksinyrittäjille ja muille pienille työvoimavaltaisille kuluttajakauppaa käyville yrityksille. Lisäksi kotitalousvähennyksen leikkaaminen voi myös osaltaan heikentää jonkin verran kysyntää, Kurki arvioi.

Tunne- ja kehoterapiapalveluita tarjoava yksinyrittäjä Saara Hanhisuanto kertoo seuranneensa somekeskustelua muutoksen ympärillä. Hänen mukaansa yrittäjiä harmittaa erityisesti se, miten muutokseen liittyvä ylimääräinen säätö on poissa itse tekemisestä. Muutosaika on näkynyt myös konkreettisena tulojen menetyksenä, kun jotkut ovat joutuneet hetkellisesti sulkemaan toiminnan muutoksen aikaan.
– Sinänsä korotus ei lopulta vaikuttanut paljon hintoihini. Korotin palveluiden hintoja alv-muutoksen verran. Ylimääräistä työtä ja stressiä se silti aiheutti, kun mietin, millä aikataululla teen muutokset verkkosivuille, maksupäätteisiin ja someen.

Hanhisuanto tarjoaa terapiapalveluita asuinpaikkakunnallaan Tervolassa sekä lisäksi Oulussa. Hyvinvointiala kärsii hänen mukaansa eniten vastaavista muutoksista, sillä alalla tarjottavat palvelut eivät ole ihmisille välttämättömyyksiä.
– Joka kerta kun joudun nostamaan hintoja, on takaraivossa pelko siitä, kaikkoavatko asiakkaat. Ajat ovat kovat, ja jos vaikka joku perheellinen miettii, ostaako viimeisillä rahoilla ruokaa vai hieronnan, kaikki tietävät mihin valintaan he päätyvät.
– Aina kun tulee joku itseä koskeva muutos, kuten korotus tai heikennys, se tuntuu turhauttavalta ja epäreilulta. Ihmettelen kyllä, miten lyhyt varautumisaika meille annettiin, vuodesta 2018 saakka yksinyrittäjänä toiminut Hanhisuanto sanoo.
– Kaikki tämä herättää ajatuksia siitä, että tuntuu kuin aina eniten sattuisi yrittäjiin ja erityisesti pienyrittäjiin, hän lisää.

Useimmat ymmärtävät syyt alv-korotuksen taustalla, mutta muutoksen toteutustapa saa kritiikkiä

– Valtion rahatilanteen tietäen korotus oli odotettavissa, mutta se yllätti, mikä järki oli ottaa mukaan desimaaliluku, kommentoi ylitorniolaisen Pirkon Kenkä -liikkeen toisen polven yrittäjä Kai Koivisto. Yritys on vuonna 1956 perustettu täyden palvelun kenkäkauppa. Liikkeessä on töissä kolme työntekijää ja kiireapulaisia. – Sijaitsemme ihan rajan pinnassa, joten sama 25 prosenttia kuin Ruotsissa olisi ollut myös sen kannalta looginen, Koivisto pohtii.

– Meillä oli hyvä tuuri muutoksen kanssa, kun kassakoneemme ymmärsi desimaalimuutoksen kerrasta. Monet kollegat ovat joutuneet ostamaan uuden kassajärjestelmän, mikä on pienelle yrittäjälle tuntuva kustannuserä, hän kuvailee. Alv-muutoksesta tiedon saatuaan Koivisto päätti, ettei liikkeessä jo olevaa tavaraa aleta hinnoittelemaan uudelleen.
– Meillä on tuhansia kenkiä, ja olisi ollut iso työ laputtaa kaikkiin uudet hinnat. Päädyimme siihen, että maksamme asiakkaiden puolesta korotuksen, sillä summa on suhteellisen pieni. Uutena liikkeeseen tulevat kengät hinnoittelemme alvin mukaan. Koivisto kertoo olevansa yllättynyt siitä, miten vähän asiakkaat ovat loppujen lopuksi kyselleet alv-muutoksen vaikutuksista.
– Rajan takaa tulevat ruotsalaiset asiakkaat eivät tunnu välttämättä edes tietävän, että tällainen muutos on tapahtunut. Ei kyllä ole ylipäätään kovin hyvää mainosta, että nyt Suomessa on Euroopan toiseksi kovin alvin veroprosentti, hän jatkaa.

Myös ranualainen vaatealan yksinyrittäjä Margit Vaarala ihmettelee korotukseen lisättyä desimaalia. – Korotus olisi voitu tehdä tasalukuun kuten muissa maissa. Ilman desimaaliluvun lisäystäkin olisi ollut riittävästi työtä. Itse vietin muutospäivän sunnuntaina 10 tuntia koneella verkkokauppaa päivittämässä. Vaaralan yritys PikkuHilla on ranualainen naisten, miesten ja lasten vaatteita valmistava yritys, joka sai alkunsa noin kymmenen vuotta sitten. Yritys toimi aiemmin kivijalkaliikkeenä, mutta koronan jälkeen toiminta on keskittynyt verkkokauppaan.
– Koronan aikana ihmiset halusivat panostaa kotimaisiin yrityksiin, kun taas nyt erityisesti vaatteissa on alettu säästämään, mikä on ymmärrettävää, hän toteaa.

– Kyllähän se hirvittää, kuinka paljon tämä vaikuttaa. Ei ole hyvä asiakkaillekaan, että niin monet yritykset tarkistavat nyt hintojaan. Minäkin tein hintoihin pyöristyksiä korotuksen myötä, hän kertoo. Vaarala toteaa ymmärtävänsä kuitenkin ajatuksen korotuksen taustalla.
– Kyllähän verorahoja toki tarvitaan, jotta palveluja saataisiin pysymään. Kuitenkin myös yrityksiä tarvitaan verojen keräämiseen. Niin moni on joutunut lopettamaan yrityksen, että toivon pikaista suunnan muutosta ja ihmisille halua panostaa kotimaisiin yrityksiin, hän tiivistää.
– Meillä on perheessä taksiyritys, jonka alalle on tulossa ensi vuonna myös arvonlisäveroon korotuksia, jotka ovatkin jo isompia. Se aiheuttaa taas lisäkustannuksia, kuten mittareiden päivitystä, Vaarala kertoo.

Vuodenvaihteen jälkeen odotetaan uusia korotuksia – Suomen Yrittäjät kannustaa varautumaan hyvissä ajoin alennettua verokantaa koskevaan muutokseen

Lainvalmistelu nykyiseen kymmenen prosentin verokantaan kuuluvien hyödykkeiden siirtämisestä 14 prosentin verokantaan (pl. sanoma- ja aikakauslehdet; Ylen osalta linjauksia ei vielä ole työryhmän ollessa kesken) on käynnissä valtiovarainministeriössä, ja lausuntokierros lakiluonnoksesta on päättynyt 19.8.
Hallitusohjelmaan perustuvan muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Lisäksi kevään kehysriihessä on linjattu, että makeiset ja suklaa siirretään yleiseen verokantaan 1.6.2025.

Kuten yleisen alv-kannan korotukseen valmistautumisen osalta, Suomen Yrittäjät kannustaa yrityksiä varautumaan hyvissä ajoin vuodenvaihteen muutokseen.
– On selvää, että verokantaa koskevat muutokset aiheuttavat yrityksille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Alennettuja alv-kantoja koskeva muutos vaikeuttaa monen yrityksen toimintaedellytyksiä entisestään, ja se herättää ymmärrettävästi huolta muutoksen soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä. Useat peräkkäiset muutokset ovat yrityksille työllistäviä ja aika on pois liiketoiminnasta. Luonnollisesti yrittäjäjärjestö informoi jäseniään tulevista veromuutoksista, Kurki summaa.