Teoria realisoitui kun ylöjärveläisnuoret pistivät firman pystyyn

Mansen Maalarien Veeti Lepolan ja Rasmun Kauton kanssa ei noin vain sovitakaan palaveriaikaa. Ei ainakaan tähän aikaan vuodesta. Kun toiminta keskittyy ulkotilojen maalaamiseen, on kiivain sesonki alkamassa näillä näppäimillä.

Varsinaiset maalaustyöt on tosin tarkoitus aloittaa vasta seuraavalla viikolla, mutta kovin täynnä nuorten miesten aikataulu tuntuu olevan jo nytkin. Aloituspalaverien ja myyntikeikkojen lisäksi neljän miehen kiirettä lisää tietysti sekin, että porukasta kaksi on vielä lukiolaisia ja yksi suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan puolustusvoimissa. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa nyt turisevien Veeti Lepolan ja Rasmus Kauton lisäksi yrityksen perustajina ja omistajina ovat Jesse Salmi sekä Amos Kautto.

Viestiminen on tärkeää

Sellainen kolo Veetin ja Rasmuksen päivästä kuitenkin löytyy, että ehdimme turisemaan huoltoaseman kahvilassa Tampereen ja Ylöjärven rajamailla. Se on logistisesti oiva paikka, sillä kaksikon matka jatkuu sieltä Viljakkalaan. Kesän ensimmäinen työmaa löytyy sieltä.

– Tänään me käymme siellä pitämässä asiakkaan kanssa aloituspalaverin, jossa vaihdetaan vielä yksityiskohtia työn etenemisestä, sekä tiedustelemme, josko heillä on meille joitakin toiveita aikataulujen tai jonkun muun suhteen, Rasmus Kautto kertoo.

Yrittäjät ovat muutenkin nostaneet laadukkaan työnjäljen lisäksi kaikessa toiminnassaan tikunnokkaan juuri toimivan asiakaspalvelun. Sujuva viestinkulku on siis oleellisessa osassa.

– Pidämme joka ikinen työpäivä asiakkaan kartalla siitä, mitä tänään on tehty ja mitä huomenna tullaan tekemään. Siitä on selvästi tykätty, Veeti kertoo.

Ajatus on alusta asti ollut kirkas sen suhteen, että hyvin tehty työ on paras mainos. Tyytyväisen asiakkaan lisäksi kun hyvin tehty työ saa usein kertomaan asiasta myös naapureille, kavereille ja sukulaisille.

Ylöjärven Y-linjan kasvatteja

Ennen kuin sukellamme sisään tulevan kesän työmaihin, kerrataan toki vähän sitä, miten Mansen Maalarit on lähtenyt liikkeelle. Tällä kertaa aikakonetta ei tarvitse virittää matkaamaan kovinkaan kauas, vain viime kevääseen. Kvartetin yhdistävänä tekijänä toimii Rasmuksen ja Amoksen veljeyden lisäksi se, että he kaikki neljä ovat Ylöjärven lukion ja nimenomaan siellä toimivan yrittäjälinjan kasvatteja.

Tarkalleen ottaen Amos ja Veeti ovat edelleenkin kyseisen opinahjon opissa. Rasmus ja Jesse puolestaan saivat päähänsä valkolakin viime keväänä. Ylöjärven Yrittäjyyslinja on Lauttasaaren Lukion lisäksi toinen opinahjo Suomessa, joka on saanut valtiolta yrittäjyyskasvatuksen erikoistunnuksen.

Yrittäjyys kiinnosti Veetiä jo tarhaiässä

Veeti Lepolan osalta lukiovalinta ei tuottanut päänvaivaa. Hänelle yrittäjyys on ollut pitkän linjan haave jo kauan.

– Muistan, kun päiväkodissa mietittiin, mitä kukakin haluaisi isona olla. Aika paljon siellä oli palomiehiä ja poliiseja, mutta minä totesin jo tuolloin haluavani yrittäjäksi, hän hymyilee.

Tarkkaa syytä tähän innostukseen Veeti ei osaa sanoa, mutta jotenkin kaikki mitä sana tuntui pitävän sisällään, tuntui hyvältä – ja jotenkin omalta.

– Niin pitkään kuin muistan, olen ajatellut yrittäjyyttä paitsi mahdollisuutena rakentaa jotain omaa, myös merkityksellisenä tekemisenä. Minulla on ollut jo pitkään ajatus, että yrittäminen ei ole vain keino tuoda leipää pöytään vaan elämäntapa, hän kertoo.

Toisaalta sen verran nuori mies oli ehtinyt asiaa pohtia, että tiesi haluavansa yksinyrittämisen sijaan löytää ympärilleen yrittäjäyhteisön, kuten hän onkin tehnyt.

Yrittäjyys yhdisti

Veeti on itse Ylöjärveltä kotoisin, joten kyseisen kaupungin lukio olisi ollut hänelle se loogisin vaihtoehto myös ilman yrittäjyyspainotusta. Sen sijaa Rasmus ja Amos hakeutuivat sinne juuri yrittäjälinjan perässä. He olivat käyneet yläkoulunsa Lielahdessa. Mansen maalarien yritystarinan alkusoitto luriteltiin oikeastaan lukioajan alkuvaiheessa.

– Koulua oli ehditty käydä ehkä kuukauden päivät, kun tutustuin paremmin Amokseen, jonka kanssa meillä klikkasi heti. Se oli joku tällainen dialogipiiri, jossa ihmiset esittelivät itsensä ja kertoivat vähän, mitä ovat tehneet ja mitä halusivat tulevaisuudessa tehdä. Amosta kuunnellessa tiesin, että tämän tyypin kanssa haluan vielä tehdä jotain, niin hyvin ajatukset osuivat yhteen omieni kanssa, Veeti kertoo.

Tuttavuus jalostui nopeasti ystävyydeksi, ja kaksikko alkoi nähdä päivittäin. Yrittäjyys kiinnosti molempia, arvot olivat samanlaiset, ja jotenkin myös osaamiset tuntuivat täydentävät toisiaan.

– Yksi seikka, josta tykkäsimme alusta asti, oli sparrailla yrittäjyydestä. Me pohdimme monesti esimerkiksi tunnettuja yrittäjiä tai yrittäjäpersoonia ja purimme sitten heidän tarinaansa osiin. Siitä tämä kaikki lähti syvenemään, Veeti kertoo.

Kokoluokka kasvoi vielä nelikkoon

Piiri laajeni myöhemmin Amoksen isoveljellä Rasmuksella, joka puolestaan toi mukaan porukkaan vielä Jessen. Myös he olivat ystävystyneet juuri lukiossa, joskin kaksi vuotta aiemmin. Niinpä kasassa oli kokonainen kvartetti. Lähemmäs sitä sittemmin toteutunutta yritysideaa lähdettiin nytkähtämään viime keväänä. Rasmus oli itse tuolloin paikalla, joten antaa hänen kertoa.

– Olimme Amoksen kanssa iltakävelyllä. Elettiin siis sitä aikaa kevättalvea, kun kaikki miettivät, mihin voisi päästä kesätöihin. Siitä me silloinkin keskustelimme ja valitimme, kuinka tiukassa kesätyöt ovat, hän taustoittaa.

Koska yrittämisestä oli puhuttu kaveriporukalla useampaankin otteeseen aikaisemmin, alkoi ajatus myös kävelyreissulla suuntautua siihen suuntaan. Eli ajatukseen, että ehkä se kesätyöpaikka olisikin mahdollista luoda omatoimisesti. Olihan sitä varten takana jo aimo annos yrittäjätietoutta kiitos lukion. Maalaaminen keksittiin mukaan aika nopeasti. Nelikosta kaikki kun olivat olleet maalaamassa esimerkiksi talkoissa sukulaisten luona. Se oli siis lähtökohtaisesti jotain, jota heistä jokainen osasi tehdä.

– Tästä se syntyi se idea, että mitäs jos me lähtisimmekin oikeasti yrittämään, Rasmus taustoittaa.

Alaikäisyys tuotti vähän päänvaivaa

Viime kevät oli tapahtumarikasta aikaa. Jesse ja Rasmus kun kirjoittivat tuolloin ylioppilaiksi. Siinä on monelle nuorelle ihan tarpeeksi askaretta jo sinänsä, mutta heillä riitti jostakin tunnit vielä siihenkin, että pystyyn nousi yritys. Yrityksen perustaminen ei ollut aivan yksinkertaista, mutta toisaalta sen verran ideasta oli jo innostuttu, ettei hyvän ajatuksen annettu kaatua tähän.

– Itse asiassa suurimmat haasteet meille tuotti se, että minä ja Amos olimme vielä alaikäisiä. Ja koska meillä ei tästä syystä ole vielä päätäntävaltaa moniin asioihin, piti kaikki paperit aina käyttää vanhempiemme kautta, Veeti kertoo.

Ei se touhua tosin onnistunut mitenkään kaatamaan, mutta käytännössä Jesse ja Rasmus ottivat sitten täysi-ikäisyyttä vaativissa yritysasioissa enemmän vetovastuuta. Lopulta yrityksen perustaminen oli kuitenkin varsin nopeaa. Kevättalvella syntyneestä aatoksesta kun oli muodostunut aivan oikeaa yritystoimintaa vain pari kuukautta myöhemmin. Apua yrityksen perustamiseen nuoret miehet saivat Ensimetristä.

– Tietysti se on ollut hauska huomata, että vajaa vuosi siitä, kun otimme ensimmäistä kertaa yhteyttä asian tiimoilta Uusyrityskeskus Ensimetriin, olimme siellä jo vastaanottamassa palkintoa meidän yrittämisestämme, Veeti kertoo.

Pakollisia hankintoja

Maalausfirman perustamiseen eivät pelkät hyvät ideat tahi tietokone riitä. Välineiden hankinta oli sekin pakollinen juttu.

– Työvaatteet, turvakengät ja -köydet ja sopivat rakennustelineet nyt ainakin tarvittiin, Rasmus listaa.

Ja kun mukaan ynnätään vielä maalit ja maalausvälineet, alkaa hintalappu olla jo aika arvokas. Kalustohankinnoissa auttoi ihan alkuun se, että Rasmuksen ja Amoksen isä lainasi hankintoja varten rahaa. Esimerkiksi ensimmäiset telineet ostettiin tällä lainarahalla, joka maksettiin tosin heti pois, kun firmaan oli saatu aikaan kassavirtaa. Lisäksi auto oli sekin pakkorako. Tässä tosin auttoi se, että nelikosta Jesse sattuu olemaan automies, ja hänellä oli sellainen omana jo ennenkin. Nykyään pojilla on firman nimen ja logon siististi ilmaisevat työvaatteet, mutta alkuun päästessä oltiin vähän krouvimpia.

– Ensimmäiset kohteet teimme vielä vanhoilla vaatteilla, ja hankintoja tehtiin sitten, kun touhu oli saatu rullaamaan, Rasmus ja Veeti kertovat.

– Siitä tuli ainakin minulle sellainen isän ylpeys, kun ensimmäistä kertaa vedimme oman firman vaatteet päälle, Veeti kertoo.

Nimi oli Jessen ansiota

Nimen osalta kunnia kuuluu yrittäjien mukaan Jesselle. Nimen keksiminen oli otettu oikein sen päivän agendallekin, ja kaikki olivat heitelleet mukaan omia ehdotuksiaan.

– Kun Jesse sitten ensimmäistä kertaa sanoi Mansen Maalarit, tuli sellainen vähän hiljaisempi hetki. Sitten me vaan nyökyttelimme kaikki, että joo, se oli siinä, Rasmus kertoo.

Kun yritys oli saatu pystyyn, oli tietysti vielä edessä se haasteista suurin. Eli maksavien asiakkaiden löytäminen. Se kun ei tietysti uudelle ja sinänsä täysin tuntemattomalle yritykselle ole mikään helppo rasti. Etenkään kun vielä tässä vaiheessa yrittäjillä ei ollut esittää minkäänlaisia referenssejä tai suosittelijoita.

Tehokkuus on kasvanut

Aloituskohde ei ollut pienimmästä päästä, sillä heti ensimmäiseksi urakakseen nuoret yrittäjät saivat kaksikerroksisen harjakattoisen hirsitalon ulkomaalauksen Ylöjärvellä. Sen porukka sai neljään pekkaan valmiiksi kuudessa päivässä. Tosin melko pitkää päivää se vaati, sillä alle kymmenen tunnin ei lopetettu yhtenäkään päivänä. Yrittäjät uskovat, että jos heille tulisi nyt eteen samainen kohde, pääsisivät he sen kanssa maaliin päivää varhaisemmin. Siitäkin huolimatta, että he eivät yhdessä paiskisi enää yhtä pitkiä päiviä.

– Suurin syy koko toimenpiteen nopeutumiseen johtuu siitä, että olemme pystyneet luomaan systemaattisemman tavan tehdä työtä. Hukka-aikaa syntyisi nyt selvästi vähemmän kuin ensimmäisessä kohteessa.

– Ei se niinkään ehkä siitä maalauksen tehokkuudesta johdu, vaan siitä, että olemme huomanneet pieniä asioita, jotka tekevät työstämme systemaattisempaa ja tehokkaampaa, Veeti kertoo

– Meillä on kaikilla hyvin korkea työmoraali. Sen periaatteen olemme kohteesta numero yksi säilyttäneet, että työt tehdään niin hyvin kuin osataan. Siis niin kuin ne pitäisikin tehdä, Rasmus sanoo.

Hyvä ykköskausi

Yrittäjät kertovat nyt olevansa oikeastaan toisen tuotantokauden alussa. Ulkomaalauksen kannalta Suomi nimisessä maassa kun säät asettavat aika tiukat reunaehtonsa.

– Käytännössä sesonki alkaa toukokuussa ja jatkuu elokuuhun, mahdollisesti myös syyskuun puolelle, yrittäjät kertovat.

Viime kesänä tässä ajassa ehdittiin maalata kaikkiaan kymmenen kohdetta, mikä oli yrittäjien mielestä oikein sopiva määrä.

– Jos joku olisi ennen kesää sanonut, että näin monta asiakasa saamme, olisimme olleet hyvin skeptisiä. Siinä mielessä odotukset siis ylittyivät, Veeti kertoo.

Kymmenen kohteen määrä oli hyvä siitäkin syystä, että jo ennakkoon yrittäjät olivat päättäneet tehdä töitä 1,5 kuukautta, mutta pitää myös jonkin verran lomaa.

Sääkin oli kohdillaan

Kelitkin suosivat, sillä maalaushommiin viime kesä oli kuin tehty. Koska yrittäjien kohteista kaikki olivat ulkotiloissa, säillä tosiaankin on väliä. Vesisateessa maalaaminen ei nimittäin onnistu.

– Tosin esimerkiksi homepesua ja vanhan maalin rappausta voidaan tehdä heikommassakin kelissä, Rasmus huomauttaa.

Viime kesänä tosiaan kelit olivat sen verran helteisiä, että maalaamaan päästiin melkeinpä aina kun haluttiin. Tiedossa oli se, että jos sadepäiviä olisi tullut, olisi työt tehty silloin kun se on mahdollista.

– Olisi ihan mielenkiintoista nähdä viime kesältä omaa kännykkähistoriaa. Kovin paljon puhelimia ei muuten ehtinyt käyttämään, mutta sääpalvelusivuilla kyllä tuli vierailtua tiuhaa tahtia, Veeti huomauttaa. Sateen lisäksi myös lämpötila pitää ottaa huomioon. Jos lämpötila tippuu missään vaiheessa vuorokautta pakkasen puolelle, maalaaminen ei onnistu.

Kohde kutsuu

Kalenteriin tuleva projekti merkattiin jo hyvissä ajoin, tarkalleen ottaen viime lokakuussa. Silloin pistettiin nimet alle kontrahtiin, kuten yrittäjät toimivat aina. Tulevalle suvelle on tiedossa jo useampi työmaa, mutta vielä tätä juttua kirjoitettaessa toukokuussa aukkopaikkojakin löytyy.

– Ihan hyvin me olemme saaneet keikkoja, mutta aika paljon ihmiset ovat alkaneet heräillä niihin tarpeisiin vasta tässä kevään korvalla. Kyselyitä ja yhteydenottoja on tullut silti ihan hyvin, Rasmus sanoo.

Veetillä on edessä syksyllä kahden aineen yo-kirjoitukset, mutta ei hän niistä aio sen enempää stressiä ottaa. Hän kun on itse ollut lukumies oikeastaan aina.

– Lukeminen ja kirjoittaminen ovat minulle hyviä keinoja rentoutua. Uskonkin, että tämä maalaaminen on ihan kivaa tasapainoa siihen.

Vaikka yritys onkin syntynyt aikanaan kesätyöllistyminen päämotivaationa, mistään lyhytaikaisesta harrasteesta siitä ei ole ikinä ollut kenellekään nelikosta kyse. Yritystoimintaa aiotaan siis jatkaa myös tulevaisuudessa ja tulevan kesän ulkopuolella.

Palkinto oli iso juttu

Uusyrityskeskus Ensimetri jakoi nuorelle nelikolle keväällä myös virallisempaa tunnustusta. Mansen Maalarit nimittäin otti ja voitti uusiyrityskeskuksen järjestämän yrittäjäkilpailun. Se oli nuorille yrittäjille iso asia.

– Se on niin, että kyllähän sitä itse on oppinut tietämään, kuinka hyvä tiimi me yhdessä olemme. Mutta kun se tulee vielä ulkopuolelta, niin jotenkin se koko asia konkretisoituu. Itse näin tämän eräänlaisena sertifikaattina, Veeti kertoo. Kultamitalisija oli miehille aito yllätys.

– Kyllä me kilpailusta kuullessamme ajattelimme, että herranen aika meillä on tuolla 30-vuotiaita vastassa.

Kuvat: Mansen Maalarit

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.6.2022