Ylöspäin läpi pilvien peiton

Kevään ja talven taistelu on parhaimmillaan kun ajan kauan sitten Härmälästä Pirkkalaan muuttaneelle lentoasemalle. Ensiksi ykkösterminaali, sitten kakkonen. Hiljaista on, ei juuri autoja, ei paljon ihmisiä, eikä ruuhkaksi asti lentokoneitakaan, joita varten kaikki tämä on rakennettu Pohjoismaiden suurimpaan sisämaakaupunkiin. Seuraavaksi tulee näkyviin vaaleanruskea lentokonehalli, jonka takana ajoittain sakeassa lumisateessa kyyhöttää muutamia pienkoneita valmiina suorittamaan tehtäväänsä mikäli sellainen ilmaantuu. Olen tullut Air Spark Oy:n ja samalla myös Lentokoulu Pirkanmaan tiloihin.

Pääsemme juuri Erkki Järvisen kanssa istumaan kahvihuoneen pöytään, kun kupit melkein helisevät. Kunnioitusta herättävä jylinä täyttää huoneen, pihan, maiseman, koko kentän. Kohta lumisateen seassa näkyy Hornetin hahmo, joka kiipeää suoraan näkymättömiin komean ja kumean äänen saattelemana. Juuri tuo ääni on ollut silloin tällöin lehtien mielipideosastojen lempiaihe. Olisiko kuitenkin parempi todeta helpottuneena, että ”omia ovat”.

Ei ihan tavallinen koulu

Kahvihuoneen vieressä on luokkahuone, jonne lentämisen eritasoiset opiskelijat kokoontuvat sovittuina aikoina. Kuka suorittaa yksityislentäjän lupakirjaa, kuka tähtää mittarikelpuutukseen, joku haluaa kelpuutuksen yölentämiseen. Air Spark Oy:n enemmistöomistama lentokoulu on saanut ensimmäisenä Suomessa EIR+CB-IR-koulutusluvan. Kyseessä on tietynlainen mittarilentokelpuutuksen koulutus. Erikoisuutena Tampere–Pirkkalan yritysryppään toiminnassa on yhteistyö Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kanssa siten, että ilmailukärpäsen purema opiskelija voi kulkea myöhemmin liikennelentäjän univormu yllään matkalaukkua vetäen lentosuunnitelmaa tekemään.

Pomo on moniosaaja

Erkki Järvinen kertoilee elämästään: savotalla, autopelti- ja maalaushommissa- kaikkeen sitä nuori mies ehtii, ja paljon oppii, kun on halua.

– Minulla oli jo taskussa palvelukseenastumismääräys autokomppaniaan varusmiespalvelusta suorittamaan, kun satuin yhyttämään muutaman kaverin, jotka kieli keskellä suuta täyttivät joitakin papereita.

– Me anomme vapaaehtoisina Ilmavoimiin apumekaanikoiksi. Niinpä minäkin täytin samanlaisen paperin, ja kuinka ollakaan, pääsin kokeisiin. Pyrkijöitä oli ollut puolitoistatuhatta, viisisataa pääsi tekemään koetta, sata otettiin, ja minä onnekas olin sen sadan joukossa. Kokeeseen kuului hiukan fyysistä puolta ja sitten tietysti hengen hedelmiä. Niinpä minusta sitten tuli sekä lentokoneiden tekniikan osaaja, että myöhemmin lentäjä.

– Astuin palvelukseen helmikuun saapumiserässä 1971. Edessä oli lentoteknillinen aliupseerikurssi ja mekaanikkokurssi. Järvinen nojaa tuolissaan taaksepäin ja muistelee:

– Jos halusi armeijaan töihin, piti vielä käydä sadan päivän kurssi Fougaa varten. Ranskalainen Fouga Magister oli sen ajan tähti. Se oli maailman ensimmäinen palveluskäyttöön otettu suihkuharjoituskone.

MAISEMA: Tämä näky on aina yhtä upea. Hyvä Suomi!

Ilmailualan yrittäjäksi

Erkki Järvinen ehti olla Ilmavoimissa monessa mukana, mm. Ilmavoimien teknillisessä koulussa Kuorevedellä opettajana. Monien vaiheiden jälkeen Tampere–Pirkkalan siviilipuolen lentokoulutuksessa oli tyhjiö, jonka Erkki Järvinen monipuolisella kokemuksellaan täytti. Syntyi Air Spark Oy, jolla on tällä hetkellä neljätoista lentokonetta pienimmästä kaksipaikkaisesta Cessnasta aina Cessna Skyvagoniin asti.

Lentokoulu Pirkanmaa vuokraa Air Spark Oy: n koneita koulutukseensa. Lisäksi vuokralaisina on joukko ilmailun harrastajia ja yrityksiä. Cessnojen lisäksi Air Sparkin hallissa on muitakin konetyyppejä, amerikkalainen Grumman ja niin ikään viisi jenkkien valmistamaa Piper-versiota. Erkki ja vaimo Riitta hoitelevat yrityksiään kentän kupeessa.

PIPER ARROW: Piperin linjat ovat sulavat.

Lentäminen on myös työtä

Air Spark Oy:llä on Trafin myöntämä lentotyöpalvelulupa. Se tarkoittaa esimerkiksi riistanlaskentaa, mainoshinausta, palovalvontalentoja ja valokuvauslentoja. Terhakat maanteiltä operoineet lannoituskoneet ovat jo historiaa, nykyisin hommat hoidetaan helikopterien avulla. Helikopterikoulutuskin Lentokoulu Pirkanmaalta Oy:ltä onnistuu, kunhan riittävä ryhmä halullisia saadaan kokoon. Usein lentämiseen hurahtaneet ovat harrastajia, jotka pyrkivät lisäämään ”tiimaa” lentopäiväkirjoihinsa jos jollakin konstilla. Yksi tapa on vuokrata kone ja viedä kavereita katsomaan kotiseutua ilmasta käsin. Konetta tietysti vuokrataan Air Sparkilta.

– Meidän koneillamme on lennelty Välimereltä Lofooteille ja vähän kaikkialle siltä väliltä. Jotkut menevät harrastuksessaan niin pitkälle, että ryhtyvät jopa koneen omistajiksi, toteaa Järvinen.

Sinustako liikennelentäjä?

– Jos oikein tosissaan yrittää, tie liikennelentäjän pätevyyteen siitä hetkestä, kun asialle vihkiytynyt astuu tuon kynnyksen yli, kestää 2–2,5 vuotta, Järvinen tuumaa.

– Media on nyt viruksen vaeltaessa paasannut lentämisen loppumista ja lentäjien työttömyyttä, mutta väitänpä kaikella kokemuksellani, että koppalakkimiehiä ja -naisia tullaan edelleen tarvitsemaan, Järvinen sanoo. Ehkä piankin, ja voi olla, että enemmän kuin vähän. Eläköityminen avaa uusia vakansseja, ja taitavista lentäjistä saattaa olla nuusa tulevaisuudessa. Me koulutamme liikennelentäjät loppuun asti yhteistyössä Xamkin, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kanssa. Opintopolun kautta voi valmistua samaan aikaan automaatiotekniikan insinööriksi ja liikennelentäjäksi. Vaadittavasta 240 opintopisteestä saa Tampereella Järvisen firman hoivissa peräti neljänneksen, 60 opintopistettä opintohyvitysten kautta.

LENTO SIMULAATTORILLA on elämys. Tunnelma on aito.

Lentämistä naapurihuoneessa

Toisen kahvikupin jälkeen katsominen ulos ikkunasta masentaa edelleen. Lumisade sen kuin yltyy. Tosin aurinkokaan ei ole kaukana. Mutta kahvi on hyvää, ja kevät voittaa lopulta kuitenkin.

Juuri kun mietin, ketkä kaikki ovat tämän pöydän ääressä kertoneet kokemuksiaan, Järvinen sanoo:

– Arvaas mikä on melkoisin porukka, joka tämän pöydän ympärillä on istunut?

– No, kerran meitä oli tässä muutama mies suunnittelemassa. Jos sen porukan lentotunnit olisi laskettu yhteen, olisi tullut hiukan yli 100 000 tuntia. Sitä voisi jo kutsua kokemukseksi! Kokeneet opettajat ovat lentokoulun tärkein voima ja laadun tae.

– Onko Tampere–Pirkkalassa simulaattoria, kysyn sulateltuani äskeisen lentotuntimäärän. Järvinen katsoo hiukan hymyillen, nousee ja avaa toisen naapurihuoneen oven. Siellä se on. Simulaattori FNPT.

Ei muuta kuin lähdemme lennolle. Annan kuitenkin Erkki Järvisen olla puikoissa. Koneet lähtevät humisemaan. Kohta nousemme simulaattorilla Pirkkalan taivaalle ja suuntaamme kohti Helsinki–Vantaata. Vihreät peltotilkut vilahtelevat alhaalla, ja pian olemmekin jo lähestymässä Helsinkiä. Siitä vain taitavasti alas, läpilasku ja taas ylös.

– Käväistäänpä vielä Malmilla, tuumaa lentäjä.

– Se on sen ansainnut kaikkien erikoisten suunnitelmien jälkeen. Kohta rullaamme simulaattorilla Malmin vanhan, kunnianarvoisan, pyöreän lentoaseman platalle. Lennämme takaisin Tampere–Pirkkalaan toivoen Malmin säilyvän. Kun pääsemme perille, kahvia on vielä pannussa.