Ympäristöosaamisella kestäviä ratkaisuja sisustussuunnitteluun

Oleksia Design -brändin taustalla on vahvaa vastuullisuus- ja ympäristöosaamista. Yrityksen perustaja ja suunnittelija Virpi K. Karjalainen on koulutukseltaan biologi ja hallintotieteiden maisteri, pääaineenaan ympäristöpolitiikka. Nykyisessä sisustussuunnittelijan työssään hän haluaa yhdistää vastuullisuuden ja ympäristöosaamisen tinkimättä kuitenkaan esteettisistä arvoista.

Suunnittelussa ja kaikessa muussa yrityksen toiminnassa pyritään ensisijaisesti huomioimaan vastuullisuus ja kestävyys. Virpi korostaa elinkaariajattelun merkitystä.

– Pyrimme aina löytämään kestävän ja vastuullisen sekä funktionaalisen ratkaisun niin asiakkaan kuin myös ympäristön puolesta. Selvitämme materiaalien sekä raaka-aineiden taustat ja tuotantoketjut mahdollisimman tarkoin. Suunnitteluratkaisumme kestävät aikaa ja silmää, sillä teemme ne asiakasta ja ympäristöä kuunnellen, Virpi toteaa.

Vastuullisesti kaunista

Kysyttäessä yrityksen perustamisen taustaa, ideointia ja mietteitä, Virpi kertoo, että Oleksia Design syntyi palosta tuoda maailmaan kauniita ja kestäviä sekä harkittuja ratkaisuja.  Hän ammentaa inspiraatiota luonnonkauneudesta ja -nerokkuudesta, elämän ilmiöistä sekä näitä kuvaavasta taiteesta. Kaiken keskiössä on kuitenkin tyytyväinen asiakas ja tahto palvella paremmin.

– Haluamme tarjota asiakkaille yksilöllisiä, pitkälle harkittuja ja kaikella tapaa vastuullisia suunnitteluratkaisuja. Teemme yksilöllisiä, laadukkaita ja vastuullisia sisustussuunnitelmia kaikkiin tiloihin muutos- ja remonttisuunnitelmista aina uudiskohteiden suunnitteluun. Valveutunut asiakas osaakin kiinnittää huomiota tuotteen vastuullisuuteen, kuten raaka-aineisiin ja uusiokäyttöön sekä loppusijoitukseen ja kaikkeen siltä väliltä, Virpi sanoo.

Käyttötarkoituksissa katse tulevaan

Hyvin suunniteltu tila taipuu moneksi ja siitä on iloa monelle käyttäjälle ja monelle käyttäjäsukupolvelle. Harmillista on kuitenkin huomata, kuinka viime vuosikymmeninä rakennetun rakennuskannan ja tilojen elinikä on lyhentynyt. Rakentamisessa ja suunnittelussa on siirrytty sarjatuotannon ja kustannustehokkuuden aikaan.

– Nopeus on valttia ja kustannussäästö tapahtuu usein jonkun muun arvon, kuten kestävyyden, kustannuksella, Virpi pohtii. 

Hänen mielestään tiloja suunnitellessa tulisi luopua kapeakatseisuudesta ja suunnata katsetta tulevaisuuteen, tämän päivän tarpeet huomioiden. Ei pitäisi ajatella vain tilan käyttötarkoitusta sen valmistuttua, vaan ottaa huomioon millaisia käyttäjiä ja käyttötarkoituksia tila tulee palvelemaan sen koko pitkän elinkaaren aikana.   

Rakentamisen hiilijalanjälki on valtava. Se vie myös tilaa luonnontilaisilta elinympäristöiltä ja kaventaa näin salakavalasti myös biodiversiteettiä. Rakentaminen kuluttaa valtavia määriä luonnonvaroja, joista iso osa on uusiutumattomia ja osa vain hitaasti uusiutuvia. Karkeasti kärjistettynä, pyöritämme tällä pallolla samoja aineksia eri muodoissa. Tarkasti ajatellen olemme itsekin noita aineksia ja mekin palaamme lopulta kiertoon. Tässä kohdin korostuu kestävän rakentamisen ja suunnittelun merkitys. Vähiä luonnonvaroja ei tule haaskata huonoon rakentamiseen, joka tulee tiensä päähän ennen aikojaan. Myös materiaalien kierrättäminen sekä uusiokäyttö on välittämötöntä, ei vaihtoehto. Toisen hukka voi olla, ja usein onkin, toisen aarre.

Kustannustehokkuus on vaarallista, jos siitä tehdään itseisarvo muiden arvojen, kuten esteettisten ja ympäristöarvojen sekä kulttuurillisten tai sosiaalisten arvojen kustannuksella. Mihin katosivat kulttuurille ominainen rakentaminen ja sitä edesauttava ja aikaansaava suunnittelu? Entä muut määreet paitsi tehokkuus ja rakentamisen edullisuus? 

–  Kaipaan persoonallisuutta, omaleimaisuutta ja esteettisyyttä rakentamiseen ja suunnitteluun – niin suuriin projekteihin kuin pieniin yhden ihmisen kokoisiin projekteihin ja ratkaisuihin, Virpi miettii.

Hänen mukaansa rakentamisessa ja remontoinnissa tulisi unohtaa nopeasti nousevat ja yhtä nopeasti haihtuvat muotivillitykset. Niiden sijaan tulisi keskittyä muutoksen tarvelähtöiseen tekemiseen siten, että muutos kestää myös esteettisen tarkastelun ja sopii myös muuhun kontekstiin nyt ja tulevaisuudessa — menneisyyttä kunnioittaen.

Teksti: Virpi K. Karjalainen, Saara Sulander, Elli-Noora Nieminen

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 30.9.2023