Yrittäjä asennutti hallin katolle 266 aurinkopaneelia – Nyt hän kertoo, kuinka paljon ne säästivät sähköä: ”Tekisin saman uudestaan”

Tammelassa toimiva yrittäjä tutkailee tyytyväisenä aurinkopaneelien tuottolaskelmia.

Teräsrakenteita valmistavan Forssan Asentajien omistaja Janne Vihreäsaari asennutti viime vuoden elokuussa 6 000 neliön kokoisen tehdashallin katolle yhteensä 266 aurinkopaneelia. Yksittäisen paneelin teho on 375 wattia ja paneelien kokonaistuotto 99,8 kilowattia. Kerroimme hankinnasta aikaisemmin täällä.

Investoinnin kokonaiskustannus oli noin 85 000 euroa. Tarkoituksena oli valmistautua edellistalven korkeisiin sähköhintoihin.

– Paneelit ovat tuottaneet kaikkiaan 97 megawattituntia. Siitä määrästä tämän vuoden osuus on 82 megawattituntia, Vihreäsaari kertoo.

Tehdaskiinteistön kokonaiskulutus on noin 350 megawattituntia, eli paneelit ovat tuottaneet kulutuksesta noin 20 prosenttia.

– On se aika iso säästö.

Yritys lyhentää aurinkopaneeli-investointiaan noin 20 000 euroa vuodessa. Korot huomioiden hankinta on maksettu viidessä vuodessa.

– Haluamme maksaa investoinnin pois nopeasti, koska siten pienennämme korkokulujen vaikutusta. Mitä nopeammin pääsemme maksusta eroon, sitä parempi, yrittäjä sanoo.

Tehdaskiinteistön kokonaiskulutus on noin 350 megawattituntia, eli paneelit ovat tuottaneet kulutuksesta noin 20 prosenttia.

Yli 80 000 euron sähkölasku

Vihreäsaaren yrityksessä on jouduttu miettimään tarkasti sähköenergian kulutusta, koska kyseessä on merkittävä kuluerä. 

– Maksoimme viime vuonna sähköstä yli 80 000 euroa. Sen perusteella mitä olemme maksaneet marraskuun loppuun mennessä tänä vuonna, sähköenergian arvioitu kustannus koko vuodelle on 54 000 euroa. Näin ollen maksamme 26 000 euroa vähemmän.

Yksi neljäsosa yrityksen hankkimasta sähköenergiasta on lukittu kiinteään hintaan, loput ostetaan pörssistä.

– Olemme saaneet tarjouksia kiinteähintaisesta sopimuksesta. Nykyisen sopimuksen irtisanomisaika on puoli vuotta. Siksi nyt ei ole järkeä tehdä uutta sopimusta, mutta voisimme sanoa vanhan irti ja miettiä asiaa myöhemmin. Tällä hetkellähän pörssisähkö on yllättävän kallista siihen nähden, että sähkön tuotanto on isompaa kuin kulutus, Vihreäsaari ihmettelee.

“Maksoimme viime vuonna sähköstä yli 80 000 euroa.”

Janne Vihreäsaari, yrittäjä

”Ostimme liian myöhään”

Kiinteistö Oy Teräsmiehessä on pyritty sääntelemään sähkön kulutusta, mutta helppoa se ei ole ollut.

– Miehet tulevat töihin puoli kuuden aikaan. Yleensä pörssisähkö on kalleimmillaan aamuseitsemältä, jolloin tehtaan käynnistävät koneitaan. Pystymme hieman säästämään sillä, että meillä koneet käynnistetään tätä aikaisemmin.

Viikonloppuisin osa sähköstä on voitu myydä takaisin verkkoon, kun kulutus on vähäisempää. Myynnillä ei ole kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta.

– Siinä ei puhuta edes tuhannesta eurosta, edes näin isolla paneelien määrällä, Vihreäsaari sanoo.

Yrityksessä onnistuttiin tekemään paneeli-investointi kreivin aikaan, sillä pian hankinnan jälkeen paneelien hinnat nousivat ja maksuajat ovat pidentyneet korkojen nousun seurauksena.

– Mekin ostimme hieman liian myöhään. Muutama kuukausi aikaisemmin tehdyllä hankinnalla olisimme säästäneet tuhansia euroja.

Vihreäsaari arvelee, että paneelien hintojen nousu on karkottanut paneeleista kiinnostuneita ostajia.

– Se hyöty, joka paneeleilla oli mahdollisuus saavuttaa, ei ole ollut näillä hinnoilla enää yhtä iso. Investointi on selvästi aikaisempaa kalliimpi, jos paneelit joudutaan hankkimaan ulkopuolisella rahoituksella. Me saimme rahoitusta vielä kohtuullisella korolla.

– Tekisin saman investoinnin silti vielä nykyisessäkin tilanteessa.

Viikonloppuisin osa sähköstä on voitu myydä takaisin verkkoon, kun kulutus on vähäisempää. Myynnillä ei ole kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta.

Hukkasähköön noin 3 500 euroa vuodessa

Vihreäsaaren hallikiinteistössä on tehty myös muita energiansäästötoimenpiteitä. Hallin sisällä sata kohdevaloa ja 80 kattovaloa on vaihdettu ledeihin. Osa odottaa vielä vaihtamista. Ulkovaloihin on kytketty ajastimia ja hämärätunnistimia.

Merkittävää säästöä haetaan jatkossa myös niin sanotun loissähkön kompensointilaitteella. Loissähkö on hyödyntämättä jäävää sähköenergiaa, joka on varastoituneena koneiden ja laitteiden magneetti- tai sähkökenttiin. Loissähkö aiheuttaa jännitteen ja virran välille niin sanottua vaihesiirtoa, joka pyritään poistamaan kompensointilaitteella.

– Maksoimme loistehomaksuja sähkönsiirrosta vastaavalle Elenialle viime vuonna kaikkiaan 3 450 euroa. Kyse on hukkasähköstä, jonka osuuden Elenia merkitsee jokaiseen sähkölaskuun, Vihreäsaari selvittää.

Kompensointilaite maksaa 6 000–7 000 euroa. Näin ollen tammelalaisyrityksen kohdalla hankinta maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa.

Artikkelia muokattu 12.12. klo 9.08: Korjattu paneelien hintojen nousun ajankohta.