Yrittäjä, loitko kuvan tai videon tekoälypalvelussa? Asiantuntija kertoo, mitä se tarkoittaa tekijänoikeuksien kannalta

Oletko tehnyt kuvituksia tekoälyn avustuksella? Jos olet, onko mielessä käynyt se, kuka omistaa tuotosten oikeudet?

Immateriaalioikeuksiin keskittynyt Asianajotoimisto Nordia Oy:n asianajaja ja varatuomari Pinja Hoffrichter uskoo, että lähitulevaisuudessa asiaa koskevat yhteydenotot tulevat lisääntymään.

– Tällä hetkellä tekoälyyn liittyvät tekijänoikeuskysymykset ovat harmaata aluetta. Tulossa oleva EU:n tekoälyasetus asettaa raameja, mutta senkin jälkeen paljon jää oikeuskäytännön varaan, hän sanoo.

EU-asetuksessa edellytetään muun muassa, että tekoälysovelluksilla tehdyt sisällöt eivät riko tekijänoikeuksia. Tekijänoikeuksien syntymisestä asetus ei kuitenkaan määrää mitään.

Suomen tekijänoikeuslaki määrittää, kenelle tekijänoikeus syntyy. EU-tasolla vastaavassa roolissa on tekijänoikeusdirektiivi. Sekä suomalaisen että EU-lainsäädännön perusteella tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle ja teokseen, joka ylittää niin sanotun omaperäisyysstandardin.

– Tämä edellyttää, että teos on tekijänsä henkinen luomus, joka kuvaa henkilön vapaita ja luovia valintoja ja heijastaa tekijänsä persoonaa, Hoffrichter tarkentaa.

Suomalaisessa lainsäädännössä painotetaan itsenäistä ja omaperäistä luovaa työtä.

Tekijänoikeutta ei synny

Hoffrichterin mukaan vakiintunut tulkinta tällä hetkellä on, että tekoälyn luomalle kuvalle ei pääsääntöisesti synny tekijänoikeutta henkilölle, joka on antanut komentoja (prompteja) kyseisen kuvan luomiseen.

– Käyttäjä ei tässä yhteydessä pysty tekemään vapaita ja luovia valintoja. Siksi luonnolliselle henkilölle ei synny tekijänoikeutta. On myös selvää, että sitä ei synny tekoälyohjelmistolle tai sen kehittäjälle.

Jos kyseessä on tekoälyä hyödyntävä omaperäinen teos, jonka taustalla on merkittävää ihmisen omaa luovaa työtä, tekijänoikeus voi kuitenkin teoriassa syntyä.

– Tällöin voidaan ajatella, että tekoälyn käyttö on osa teosta, jos esimerkiksi ensin on itse otettu luovuutta vaativa valokuva, johon lisätään elementtejä tekoälyllä. Tällöinkään oikeudet eivät välttämättä kohdistu niihin teoksen osioihin, joita on lisätty tekoälyn avulla.

Jos ja kun tekoälyllä laaditulla kuvalla ei ole tekijänoikeutta, sen tekemiseen osallistunut henkilö ei voi määrätä, kenen käytettävissä kuva on. Käytännössä kuva on tekijänoikeuden näkökulmasta vapaata riistaa. Käyttöä voi kuitenkin rajoittaa muu lainsäädäntö, kuten laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.

Lue tarkasti tekoälypalvelun ehdot

Hoffrichter muistuttaa, että valtaosa tekoälyohjelmistoista kuten kuvapalveluista on kehitetty Yhdysvalloissa. Tällöin kehittäjä voi asettaa niiden käytölle ja julkaisulle erilaisia rajoituksia.

– Usein palveluiden käyttöehdoissa kerrotaan, että käyttöön sovelletaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä, jolloin esimerkiksi tuleva EU:n tekoälyasetus tai suomalaiset tekijänoikeussäännökset eivät käyttöön sovellu. Käyttäjän kannattaa lukea tarkkaan käyttöehdot, jotta hän tietää, miten ne mahdollisesti rajoittavat kuvien käyttöä. Monet kyseisistä palveluista saavat käyttöoikeuden siihen materiaaliin, jota käyttäjä lataa tekoälypalveluun ja saattavat rajoittaa tuotetun teoksen käyttöä kaupallisesti.

Tuleva EU-asetus edellyttää, että tekoälypalvelun käytöstä on kerrottava sisällön julkaisun, esimerkiksi kuvan yhteydessä. Lisäksi tekoälypalveluiden kehittäjät velvoitetaan kertomaan, millaisella aineistolla tekoälyä on koulutettu.

– Ongelmana on, että palveluita käyttävän on vaikea arvioida, loukkaako tekoälyn luoma sisältö jonkun toisen henkilön tekijänoikeuksia. Ongelma syntyy, kun ei tiedetä, mitä materiaalia taustalla on hyödynnetty. Käsittääkseni ohjelmistojen tekninen toteutus on kuitenkin sellainen, että tekijänoikeuden loukkauksen todennäköisyys on käytännössä hyvin pieni. Tekoälyohjelmistot tyypillisesti sysäävät vastuun käyttäjäehdoissa käyttäjälle itselleen.