Yrittäjä, näin verotus muuttuu vuonna 2020

Henkilöverotus

Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille.

Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Lisäksi ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Sosiaalivakuutusmaksuja kuitenkin nostetaan ensi vuonna aikaisemmin sovitun kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

Ulkomaisten avainhenkilötyöntekijöiden lähdeverolaki säädetään pysyväksi. Lisäksi lähdeveroprosenttia lasketaan 35 prosentista 32 prosenttiin.

Asuntolainojen korot

Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Korkovähennysoikeutta leikataan vähitellen, siten että vuonna 2023 vähennys on poistunut kokonaan. Vuonna 2021 vähennyskelpoista on 10 prosenttia ja 2022 vielä 5 prosenttia koroista.

Kotitalousvähennystä leikataan

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Lisäksi vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Työntekijän muuttokustannukset

Työvoiman liikkuvuutta halutaan edistää säätämällä puolet työnantajan työntekijälle maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.

Henkilöstöannin verotus

Osaamisen vahvistamiseksi hallitus aikoo toteuttaa listaamattomien yritysten henkilöstön palkitsemista koskevan lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.

Välillisten verojen korotukset

Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa.

Virvoitusjuomien valmisteveroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla.

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.

Yritysverotus ja investointien edistäminen

Hallitus aikoo selvittää ja valmistella esityksen kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Käytännössä ehdotus merkitsisi yrityksille sitä, että irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon voisi poista nykyistä nopeammin, kun poiston enimmäismäärä kasvaisi 25 prosentista 50 prosenttiin. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Tulolähdejaon poistaminen

Yhteisöjen tulolähdejaon poistumista koskeva laki hyväksyttiin jo edellisellä hallituskaudella, mutta muutokset tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Uudistuksen myötä yhteisön verotettava tulos lasketaan jatkossa yleensä kokonaan elinkeinoverolain mukaan. Lue lisää aiheesta tästä jutusta.

Lisätietoa löydät myös Valtiovarainministeriön sivuilta ja Valtioneuvoston budjettiesityksestä.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi