Yrittäjä, oletko lähdössä etätöihin ulkomaille? Älä unohda tätä

Eläketurvakeskus kertoo, että yhä useampi yrittäjä tekee etätöitä ulkomailla. Ulkomaille lähtijän kannattaa selvittää, voiko hän kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana. Avainsana on A1-todistus, jota kannattaa hakea ennen ulkomaille suuntautuvaa etätyöjaksoa.

Pääsääntönä EU:ssa on, että työskentely vakuutetaan siellä, missä työ tehdään. A1-todistus on poikkeus tästä pääsäännöstä.

– Jos yrittäjä lähtee esimerkiksi Espanjaan tekemään etätöitä, pääsääntönä on, että hänen tulee järjestää sosiaaliturvansa Espanjan lainsäädännön mukaisesti. Jos yrittäjä on hakenut ja saanut Eläketurvakeskukselta A1-todistuksen, hän voi ulkomailla työskennellessään kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Jos A1-todistusta ei ole haettu ja matkalla sairastuu tai sattuu tapaturma, asian ja korvausten maksajan selvittäminen jälkikäteen voi viedä aikaa, ETK:n vakuuttamisasiantuntija Laura Ristola kertoo.

Selvitystyöltä voi Ristolan mukaan välttyä, jos A1-todistusta on haettu hyvissä ajoin. Pelkkä ilmoitus Kelaan tai tapaturmayhtiöön ei riitä.

– Jos ilmoitus ulkomailla sairastumisesta on tehty Kelaan, mutta todistusta ei ole haettu ETK:sta, Kela ilmoittaa yrittäjän ulkomaantyöstä ETK:lle ja meidän pitää ratkaista yrittäjän koko sosiaaliturva jälkikäteen. Jos A1-todistusta ei voida myöntää, yrittäjän pitää vakuuttaa itsensä maassa, jossa hän on etätöissä.

Sosiaaliturva kattaa muun muassa eläkkeen, lapsilisät ja sairauspäivärahat.

Joka maassa eri säännöt

A1-todistuksen voi saada, jos ehdot sen myöntämiselle täyttyvät. Niitä ovat mm. se, että yrittäjän YEL-vakuutus on ollut voimassa vähintään neljä kuukautta ja etätyö ulkomailla on tilapäistä. Jos todistus myönnetään, sosiaaliturva on etätyön aikana samalla tasolla kuin Suomessa työskenneltäessä.

– Todistuksen saaminen ei ole itsestäänselvyys. Jokainen hakemus arvioidaan erikseen, Ristola sanoo.

ETK:n asiantuntija muistuttaa, että joka maan lainsäädäntö eroaa toisistaan ja sosiaaliturvan taso vaihtelee sen mukaan. Eroja voi olla myös siinä, mikä katsotaan yrittäjätyöksi. Esimerkiksi Virossa yrittäjän määritelmä on selvästi kapeampi kuin Suomessa: Siellä yrittäjä on usein työntekijään rinnastettavassa asemassa.

– Yrittäjän pitää itse selvittää toisen maan säännöt, jos mahdollisuutta Suomen sosiaaliturvaan ei ole.

Yhä useampi yrittäjä on ottanut asiakseen todistuksen hakemisen ennen ulkomaille lähtöä. Kasvu kertoo Ristolan mukaan paitsi etätyön lisääntymisestä, mutta myös tietoisuuden kasvusta.

Entä jos etätöitä tehdään useammassa eri maassa?

Jos yrittäjä tekee töitä Suomen lisäksi säännöllisesti useassa eri EU-maassa esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa, sosiaaliturvaan sovelletaan eri sääntöä. A1-todistuksen ja Suomen sosiaaliturvan voi saada, jos töistä vähintään 25 prosenttia tehdään Suomessa.

– Jos tämä vaatimus ei täyty, merkitystä on sillä, missä yritystoiminnan keskuspaikka on, mistä asiakkaat etupäässä tulevat ja mistä maasta liikevaihto lähinnä tulee. Tällöinkin todistus on mahdollista saada.

Myös yrityksen työntekijä tarvitsee A1-todistuksen lähtiessään etätöihin ulkomaille. Tällöin työnantajan pitää hakea todistusta työntekijälleen. Aivan lyhyitä muutaman päivän yksittäisiä työmatkoja varten todistusta ei kuitenkaan tarvitse hakea.

Ristola huomauttaa, että tarvittaessa todistusta voi hakea jälkikäteen.

– Joskus voi tulla tilanteita, joissa esimerkiksi rakennustyömaalle ei pääse ulkomailla ilman A1-todistusta.

Lisätietoa yrittäjän ulkomaantyön aikaisesta sosiaaliturvasta ja A1-todistuksesta voi lukea ETK:n verkkosivuilta.