Yrittäjä, otitko tämän huomioon arvonlisäveron korotuksessa? Tilitoimistoyrittäjä huolestui: ”Voi tulla yllätyksenä”

Arvonlisäveron korotus aiheuttaa kiirettä ja huolta tilitoimistoalalla. Alajärvellä vuodesta 2003 toimineen Tilitoimisto Salo Oy:n yrittäjä Mervi Hyvönen on saanut viime aikoina asiakkailtaan kyselyitä etenkin siitä, miten ennakkomaksut on järkevää hoitaa verokannan muuttuessa.

– Eniten kysymyksiä tulee laskutukseen liittyen. Isoimmat asiakkaat ovat olleet liikkeellä aikaisin, mutta pelkään, että pienemmissä yrityksissä valmistautuminen veromuutokseen jää viime tippaan. Yllätyksiä voi olla luvassa, sillä moni ei ole välttämättä vielä miettinyt asiaa riittävästi, Hyvönen kertoo.

Ongelmia voi tulla etenkin rakennusalan yrityksissä, joissa toimitukset kestävät usein pitkään ja käytössä on osatuloutus.

Hyvösen mukaan lainsäädäntö itsessään on selkeä, mutta esimerkiksi ennakkomaksujen kanssa on syytä olla tarkkana.

– Jos asiakas maksaa syyskuun puolella, hän maksaa korotetun arvonlisäveroprosentin mukaan, koska maksuhetki määrää alv-kannan. Tämä voi tulla yrityksille yllätyksenä. Asiakas maksaa 24 prosentin veron sisältävän laskun, vaikka maksetusta summasta pitää maksaa 25,5 prosentin vero.  Erotus voi olla siis tarpeen laskuttaa erikseen. Jos laskutus koskee pitkäkestoisia urakoita, on hyvä käydä läpi, miten laskutus järjestetään.

Ongelmia voi tulla etenkin rakennusalan yrityksissä, joissa toimitukset kestävät usein pitkään ja käytössä on osatuloutus.

Manuaalista tarkistamista luvassa

Hyvönen pitää mahdollisena, että järjestelmien yhteensopivuudessa voi tulla ongelmia. Hän kehottaa yrityksiä selvittämään ajoissa, kuinka oma ohjelma huomioi muutoksen ja vaihtuuko esimerkiksi tuotteiden verokanta automaattisesti.

– Esimerkiksi sähkö- ja putkiliikkeissä on usein käytössä oman alan laskutusjärjestelmiä. Kun sieltä siirretään tieto taloushallinnon järjestelmään, joudutaan varmasti tekemään jonkin verran manuaalista tarkistusta elokuun ja syyskuun laskujen kohdalla.

Kuluttaja-asiakkaiden laskutuksessa Hyvönen neuvoo selvittämään, voiko veron lisätä suoraan palvelun tai tuotteen hintaan. Tärkeää on hänen mukaansa myös se, onko uusi arvonlisäverokanta huomioitu tarjouksissa. Yrittäjän mukaan on hyvä muistaa, että käytännössä molempia verokantoja tarvitaan vielä pitkään rinnakkain.

“Kyseessä on valtava urakka tällä aikataululla.”

Janne Fredman, Taloushallintoliitto

Kesälomakausi pahentaa kiirettä

Taloushallintoliitossa on pyritty ohjeistamaan tilitoimistoja ajoissa.

– Viimeiset pari viikkoa puolet työajasta on mennyt lakimuutoksen aiheuttamien muutosten parissa, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Janne Fredman myöntää.

Fredmanin mukaan kiire on todellinen, sillä tilitoimistoilla on pitkä tehtävälista ennen syyskuun määräpäivää.

Tilitoimistojen on osattava päivittää ohjelmistoihinsa arvonlisäverokannan aiheuttamat muutokset, kuten uusi arvonlisäveroprosentti, muuttuneet arvonlisäverokoodit tai pääkirjatilit. Monessa tapauksessa nämä saadaan onneksi ohjelmistotoimittajalta ainakin osin valmiina.

– On varmistettava, että liittymät asiakkaiden suuntaan toimivat, kun asiakasjärjestelmistä tuodaan dataa tilitoimistoon. Toki jokainen tilitoimisto opastaa asiakkaitaan niin paljon kuin pystyy ja ehtii. Kyseessä on valtava urakka tällä aikataululla, Fredman sanoo.

Fredmanin mukaan aikataulu on erityisen haastava, koska kesälomakausi verottaa valmistautumisaikaa. 

Ongelmia voi ilmetä niissä yrityksissä käytössä olevissa ohjelmistoissa, joissa uuden arvonlisäverokannan desimaalia ei saada syötettyä laskuille.

Kaikkia ohjelmistoja ei voi päivittää

Työtä on paljon, sillä tilitoimistolla on usein käytössään useita eri ohjelmistoja. Niiden toiminta on varmistettava, jotta kaikki sujuu oikein, kun asiakkailta tulee sekä vanhan että uuden arvonlisäverokannan mukaisia tapahtumia.

Ongelmia voi ilmetä niissä yrityksissä käytössä olevissa ohjelmistoissa, joissa uuden arvonlisäverokannan desimaalia ei saada syötettyä laskuille.

– Kaikkiin ohjelmistoihin ei tarjota enää päivityksiä. Yrityksillä voi olla käytössään ikivanhoja ohjelmistoja, joita kukaan ei ylläpidä. Siinä tapauksessa koko ohjelmisto pitää vaihtaa. Tällöin voi tulla kiire. Jokaisen yrityksen pitää selvittää, mitä oma ohjelmistotoimittaja kertoo asiasta. Jos tiedotusta ei kuulu, pitää ottaa luuri käteen. Haastavin tilanne on niillä yrityksillä, jotka joutuvat lompsimaan kauppaan ostamaan uutta ohjelmistoa. Pelkään, että ongelmiin havahdutaan liian myöhään.

Fredman huomauttaa, että tilitoimisto vastaa omasta toiminnastaan, mutta ei siitä, millaisia ohjelmistoja asiakkailla on käytössä.

– Tilitoimisto ei voi hoitaa asiaa kuntoon asiakkaan puolesta. Ei riitä, että tilitoimiston järjestelmä toimii, jos asiakkaan järjestelmästä lähtee vääriä laskuja.

Fredmanin mukaan Suomessa on käytössä 200–400 eri laskutusohjelmaa.