Yrittäjä, ottaisitko humanoidirobotin töihin? Risto Linturi kehottaa valmistautumaan: ”Nopeimmin kuolevat ne, jotka eivät lähde mukaan”

Sarjayrittäjä ja tulevaisuudentutkija Risto Linturi on yksi Suomen näkyvimpiä robotiikkaan ja tekoälyyn keskittyneistä asiantuntijoista. Viime vuosina Linturi on huomannut, että Suomi on jäänyt robotiikassa pahasti takamatkalle.

– Suomessa syttyminen uusien asioiden kokeilemiseen on ollut hidasta. Ikään kuin ajateltaisi, että vanhoilla konsteilla selvitään. Meillä on hämmentävän vähän mitään radikaalia uudistamista robotiikan alalla.

Poikkeuksena Linturi pitää robottibussikokeiluja ja S-ryhmän robottikuljettimia, jotka toimittavat ruokakauppaostoksia asiakkaille pääkaupunkiseudulla. Kokeiluista on kuitenkin yleensä pitkä matka siihen, että teknologia otetaan laajemmin käyttöön.

– Esimerkiksi robottibussit ovat julkisrahoitteisia pilotteja. Jos pilotteja ei tehdä liiketaloudellisin periaattein, ne eivät jatku ikuisesti ja jäävät odottamaan, että joku tekisi pilotista liiketoimintaa.

Vahva usko humanoidirobotteihin

Viime aikoina Linturi on seurannut erityisen tarkasti humanoidirobotteja, joiden kehitystyö on ottanut merkittäviä harppauksia eteenpäin viimeisen vuoden aikana. Humanoidirobotteja kehittää muun muassa amerikkalainen Tesla, joka on kertonut tuovansa ensimmäiset mallit tuotantoon vielä kuluvan vuoden aikana. Robottien hinnan uskotaan asettuvan tyypillisen uuden auton hintatasolle eli joihinkin kymmeniin tuhansiin euroihin, mikä on Linturin mukaan erittäin houkutteleva hintataso.

– Esimerkiksi Tesla on ymmärtänyt, että humanoidirobotin tuotantokuluja voidaan alentaa suunnittelemalla komponentit itse teolliseen sarjavalmistukseen. He myös keskittyvät kalibroimaan keskeisiä osa-alueita huolella, Linturi sanoo ja viittaa robotin käsiin ja sormiin.

– Euroopassa ei ole ymmärretty, miksi robotin pitäisi olla ihmisen kaltainen. Silloin arvomaailma ei ole kohdallaan.

Linturi on vakuuttunut siitä, että nimenomaan humanoidirobotit ovat seuraava iso trendi robotiikassa. Niistä voi olla pian hyötyä myös pk-yrityksille.

– Aikaisemmin pk-yritysten ei ollut järkevää käyttää perinteisiä toisteiseen työhön ohjelmoituja robotteja, kun toisteista työtä ei ollut jatkuvasti. Uudet robotit pystyvät tekemään vaihtelevia tehtäviä opettamatta. Näin ollen pk-yritys voisi laittaa robotin tekemään esimerkiksi hyllytystä, noutoja ja lajittelua tarpeen mukaan.

Sarjatuotanto nopeuttaa yleistymistä

Maailmalla erilaisia palvelurobotteja on käytössä jo muun muassa ravintoloiden keittiöissä ja tarjoilijoina, tosin monessa paikassa vielä pilotteina.

Linturin mukaan humanoidirobotti pystyisi todennäköisesti jo nykytekniikalla käyttämään keittiövälineitä ja kattiloita.

– Toisin sanoen ihmisen kaltainen robotti pystyy tekemään samat työt kuin ihminenkin, kun puhutaan yksinkertaisista työtehtävistä. Erikoistuneiden robottien työtehtävät ihminen hoitaa monesti paremmin.

Humanoidiroboteilla on puolellaan etu, joka Linturin mukaan nopeuttaa tulevina vuosina niiden yleistymistä.

– Ihmisen kaltaisia robotteja voi tehdä miljarditolkulla samannäköisinä. Silloin on mahdollista valmistaa pitkiä tuotantosarjoja ja automatisoida valmistusta, mikä puolestaan laskee hintaa. Kun yhdelle robotille opetetaan perustaidot, opettamisen kustannus jakaantuu miljoonien robottien kesken, jolloin opettamisen kuluerä pysyy maltillisena. Ero on iso erikoistehtävään tarkoitettuun robottiin, joita on vähemmän ja joiden opettaminen on paljon kalliimpaa. Sen takia esimerkiksi yhden metron automatisointi on todella kallista.

Robotti toistaa ihmisen liikkeitä

Linturin mukaan viiden vuoden aikavälillä humanoidirobotteja nähdään jo laajasti. Ensimmäisiä tehtaita pystytetään parhaillaan.

– Kun robotti hallitsee jonkin lajittelutehtävän, se osaa pian lähes kaikki lajittelutehtävät. Kun robotti osaa ottaa raa’asta kananmunasta kiinni ja siirtää sen paikasta toiseen, se osaa siirtää melkein mitä vain.

Esittelyvideoissa humanoidirobotit käyttävät työkaluja ja osaavat toistaa saman asian kun ihminen.

– Robotti pystyy tunnistamaan, milloin sille annettu työtehtävä ei suju niin kuin pitäisi, jolloin se pyrkii korjaamaan toimintaansa. Ja kun yksi robotti oppii jotain, kaikki samanlaiset robotit oppivat.

Humanoidirobottien älykkyydestä vastaa luonnollisesti keinoäly, esimerkiksi huippusuosittu ChatGPT4-kielimalli.

”Vaarallisempaa laittaa pää pensaaseen”

Humanoidirobottien älykkyyden nopea lisääntyminen voi tuoda mieleen scifi-elokuvien uhkakuvat, mutta Linturi haluaa muistuttaa riskeistä, jotka liittyvät uuden teknologian sivuuttamiseen.

– Nopeimmin kuolevat ne, jotka eivät lähde mukaan. Toki robotti voi oppia myös huonoja asioita. Joidenkin mielestä olisi hyvä, että robotit voisivat sotia ihmisten puolesta.

Linturi vertaa robotteihin suhtautumista drooneihin, joista on tullut muun muassa tärkeä väline sodankäynnissä.

– Meidän on opittava käyttämään drooneja. Kuinka puolustaudumme tarpeen tullen, jos meillä ei ole logistisia järjestelmiä, joissa drooneja valvotaan tai infraa droonien hallinnointiin, tutkija kysyy.

– Mitä vaarallisempi asia, sitä vaarallisempaa on laittaa pää pensaaseen. Emme voi sulkea itseämme maailman ulkopuolelle. Pelko on monesti pahin tuhon aiheuttaja.