Yrittäjä Pasi Inkeroinen rakensi kaupallisen kylpylän, koska Limingasta puuttuu uimahalli: ”Tilat vedettiin tarkoituksella överiksi”

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta Limingasta löytyy yksi Suomen pienimmistä kylpylöistä. Ehkä pienin, mutta siitä yrittäjä Pasi Inkeroinen ei ole sataprosenttisen varma.

Lakeuden lähde -nimisen kylpylän koekäyttö on parhaillaan käynnissä ja viralliset avajaiset järjestetään lähiaikoina. Kylpylästä uutisoi ensimmäisenä Rantalakeus-lehti.

Tilaa kylpylässä tulee olemaan noin 400 neliötä, mutta verrattain pienestä koostaan huolimatta kyseessä on kunnianhimoinen projekti. Inkeroinen on rakentanut tilat kokonaan oman tiiminsä kanssa lukuunottamatta sähkötöitä ja ilmanvaihtoa.

– Ei tällaisia itse tehtyjä kaupallisia kylpylöitä kovin montaa ole. Yleensä kylpylöissä on isompi konserni takana, puuhamies kertoo Yrittajat.fille.

Inkeroinen on rahoittanut kylpylän pinnoitealan yrityksensä ja henkilökohtaisen rahoituksen turvin. Hän on kylpyläyrityksen ainoa omistaja. Ulkopuolista Leader-yritysrahoitusta hän sai Nouseva Rannikkoseutu ry:n kautta 16 000 euroa. Se kattoi osan uima-allastasoisesta allasinvestoinnista, jonka arvo nousi reiluun 100 000 euroon.

Inkeroisen toinen yritys Belakon Pinnoite Oy on rakentanut kylpylää varten oman kiinteistön, jonka kustannusarvio oli noin 600 000 euroa. Kylpylä toi budjettiin lähes saman verran lisää. Tai olisi tuonut, jos Inkeroinen ei olisi päättänyt tehdä lähes kaikkea itse.

– Jos olisin käyttänyt ulkopuolisia, kustannusarvio olisi ollut kokonaisuudessaan noin 1,5 miljoonaa. Nyt pääsin noin 700 000 eurolla. Se on tosi edullinen hintalappu tästä, hän kertoo.

”Useampi testiasiakas on sanonut, että tunnelma on aivan kuin italialaisessa tai kreikkalaisessa kylpylässä.”

Pasi Inkeroinen, yrittäjä

Kullan hohdetta ja patsaita

Belakon Pinnoite Oy asentaa uretaani- ja epoksipinnoitteita. Samoja materiaaleja on käytetty myös kylpylässä: Tiloista ei löydy yhtäkään seinä- tai lattiakaakelia.

– Tavallaan lähdin kylpyläprojektiin luovan hulluuuden takia. Halusin näyttää, mihin kaikkeen pinnoitteet taipuvat, kuten marmorointiin. Epoksipinnoitteessa ei ole lainkaan saumoja, mikä helpottaa tilojen puhdistamista. Myöhemmin esimerkiksi tilojen uudistamisessa ei tarvitse poistaa vanhaa, vaan pinnoitus voidaan tehdä pinnan päälle.

Kylpylän sisällä näkymä ei vastaa aivan sitä, mihin suomalaiset kylpyläasiakkaat ovat kenties tottuneet. Pinnat näyttävät tavallista arvokkaammilta, tiloissa on useita kattokruunuja, patsaita, pilareita ja marmorimaisia pintoja, joita on ryyditetty erilaisilla väritehosteilla ja kullan hohteella.

– Useampi testiasiakas on sanonut, että tunnelma on aivan kuin italialaisessa tai kreikkalaisessa kylpylässä. Juuri sitä olen lähtenyt tavoittelemaan. Tilat on tarkoituksella vedetty vähän överiksi. Tarkoituksenani on ollut tehdä asiakkaille fiilis, että tullaan navetasta aivan erilaiseen miljööseen ja että he pääsevät irti arjesta, Inkeroinen sanoo ja viittaa monen paikallisen elinkeinoon.

Kylpylän tiloissa on satsattu myös hyvinvointiin. Altaissa on vastavirtasuuttimet, jotka ahdollistavat pidempikestoisen uintiharjoittelun. Erillisessä liikuntasalissa on tarkoitus järjestää muun muassa joogatunteja, minkä lisäksi se soveltuu esimerkiksi yritystilaisuuksiin.

”Uimahallille olisi Limingassa kova tarve, koska asukkaita on runsaat 10 000.”

Pasi Inkeroinen

Laajennus haaveena

Alun perin Inkeroisen suunnitelmissa oli toteuttaa runsaan 100 neliön esittelytila erilaisille pinnoiteratkaisuille.

– Se jalostui isommaksi, koska kiinnostusta tuntui olevan ja koska Limingan kunnassa ei ole uimahallia. Uima-altaan koko suureni projektin myötä. Myös muiden tilojen tarve tuplaantui projektin laajentuessa ja kylpylälle lisättiin toinen kerros, yrittäjä kertoo.

Inkeroinen oli jo aiemmin piirtänyt kunnalle suunnitelman kylpylästä, koska uimahalli on ainakin tällä hetkellä liian kallis julkinen investointi.

– Uimahallille olisi Limingassa kova tarve, koska asukkaita on runsaat 10 000. Nyt näyttää siltä, että kysyntää kylpylälle tulee riittämään. Voimme järjestää kylpylässä esimerkiksi kunnan uimaopetusta.

Aluksi kylpylää vuokrataan ryhmille, mutta Inkeroisen suunnitelmissa on avata tilat myöhemmin kaikkien käyttöön.

– Odotan, että kävijämäärällä saadaan lainalyhennykset maksettua.

Siihen Inkeroisen projekti ei välttämättä jää, sillä tontilla on jäljellä 1 100 neliötä rakennusoikeutta.