Yrittäjä Timo Tammisella oli 200 000 euroa löysää rahaa, mutta pankki kieltäytyi avaamasta osakesäästötiliä: ”Yrittäjien kiusaaminen on saatava kuriin”

Helsinkiläinen yrittäjä Timo Tamminen myi vuoden 2024 lopulla hallikiinteistön, jonka kauppasumman, runsaat 200 000 euroa, hän sai tililleen juuri ennen joulun pyhiä.

Tälle ”löysälle rahalle” Tamminen päätti etsiä pankkitiliä tuottavamman kohteen. Niinpä hän otti yhteyttä Osuuspankkiin, jonka asiakas hän on ollut pitkään.

Yllättäen pankki ilmoitti, ettei se suostu avaamaan Tammiselle osakesäästötiliä. Aikaisemmin pankki oli tiedustellut Tammiselta tietoja yksittäisistä käteisnostoista, korttimaksuista ja muun muassa siitä, mihin tarkoitukseen yrityksen luottokorttia on käytetty.

– On hyvä kysymys, miksi pankki kyselee tällaisia tietoja, Tamminen sanoo.

Tammisen yritys ostaa asiakkailtaan metalliromua, pääasiassa romuautoja, joista se maksaa käteisellä. Yrittäjä ilmoitti tämän tiedon pankille. Osuuspankki on pyytänyt Tammiselta jäljennöksiä dokumenteista, joista selviää varojen alkuperä. Yrittäjä vastasi, että pankki saa halutessaan tiliotteet itse järjestelmästään. Yrittajat.fi on nähnyt pankin ja Tammisen välisen sähköisen kirjeenvaihdon. Välillä pankki sulki Tammisen yrityksen pankkikortin yli viikoksi, kun yrittäjän toimittamat vastaukset eivät tyydyttäneet.

Tamminen ei ymmärrä, miksi pankki kyselee näin yksityiskohtaisia tietoja etenkin, kun kyseessä on osakesäästötilin avaaminen.

– Pankkien vastaus on aina sama, viitataan kokonaisvaltaiseen tilanteeseen ja sääntelyyn. Se on vakiovastaus, jota ei perustella sen tarkemmin. Eräänlainen pankin vakiofraasi.

Kerroimme äskettäin yrittäjien vaikeuksista saada pankista rahoitusta.

”Pankki ilmoitti ykskantaan, ettei se aukaise tiliä. En ruvennut rukoilemaan polvillani vaan avasin tilin Nordnetissa.”

Timo Tamminen, yrittäjä

”Kirsikka kakussa”

Tamminen päätti lopulta luovuttaa ja etsi rahoilleen toisen vaihtoehdon.

– Pankki ilmoitti ykskantaan, ettei se aukaise tiliä. En ruvennut rukoilemaan polvillani vaan avasin tilin Nordnetissa. Sain sieltä myös edullisemman paketin, Tamminen kertoo.

Hänen mukaansa pankki näkee helposti, että rahat hallikaupasta ovat tulleet toisen pankin tililtä ja maksun viitteenä on ollut hallikauppa.

– Olen jutellut pankkien toiminnasta muiden yrittäjien kanssa ja kokemukset ovat samoja. Yrittäjiltä udellaan esimerkiksi kirjanpidosta. Mielestäni tällainen on yrittäjien kiusaamista, ja se on saatava kuriin. 

Tamminen haluaa tietää, onko pankeille oikeus udella tiedustella esimerkiksi yrityksen välikirjanpitoa, tositteita ja kauppakirjoja. Hän aikoo viedä asian Finanssivalvonnan käsiteltäväksi.

– Jos tällainen jatkuu, yrittäjät saavat kohta olla täysipäiväisesti lähettämässä lappuja pankille. Tämän seurauksena yrittäjät hakeutuvat ulkomaalaisten pankkien asiakkaiksi. Siellä ei pyydetä dokumentteja tai kauppakirjoja. Se, että pankki ei suostu avaamaan edes osakesäästötiliä, on tavallaan kirsikka kakussa.

– En tiedä, mitä pankki ajaa takaa, jos raha ei enää kelpaa. Minulla ei ole senttiäkään velkaa eikä yrityksellä ole maksuhäiriöitä, Tamminen jatkaa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei ylläty Tammisen kokemuksista.

– Nykyinen sääntely valitettavasti velvoittaa pankkeja keräämään laajasti erilaisia tietoja asiakkaalta. Teemme kuitenkin yhdessä koko ajan työtä sen eteen, että sääntelyä järkevöitettäisiin siten, että sääntelyn tavoitteet ja niistä yrityksille aiheutuva hallinnollinen taakka olisivat paremmin tasapainossa, hän sanoo.

Malisen mukaan muutosprosessi on hidas. Tämän takia hän pitää tärkeänä, että pankkien ja yrittäjien välistä vuoropuhelua erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa parannettaisiin aina silloin kun lainsäädäntö sen mahdollistaa.

”Sääntely asiakkaan tuntemisesta sekä rahanpesun estämisestä edellyttää pankilta asiakkaiden rahavirtojen alkuperän ja käyttötarkoitusten tuntemista.”

Eetu Jahkonen, johtaja, OP

Pankki vastaa

Yrittajat.fi kysyi Osuuspankilta perusteluja siihen, miksi se kysyy yrittäjältä yksityiskohtaisia tietoja, kun kyseessä on osakesäästötilin avaaminen. OP:n pk-yritysasiakkuuksista vastaava johtaja Eetu Jahkonen kommentoi asiaa sähköpostitse.

”Pankki ei voi ottaa kantaa yksittäistä asiakasta koskevaan tilanteeseen, joten vastaan yleisellä tasolla. Kaikilla pankeilla on oltava riittävät tiedot asiakkaidensa toiminnan laadusta ja laajuudesta, taloudellisesta asemasta sekä perusteista palveluiden käyttämiselle. Yksi viime vuosien tuntuvista ja jatkuvista muutoksista taloudellisen toiminnan ympäristössä on sääntely siitä, miten yksityiskohtaisesti finanssitoimijoiden on tunnettava asiakkaansa ja tämän talous ja liiketoiminta. Asiakkailta kysytään erilaisia henkilö- ja asiakastietoja asiakassuhteen alkaessa ja tietoja päivitetään säännöllisesti esimerkiksi asiakkaan ottaessa uusia palveluita käyttöön. Tietoja ja selvityksiä pyytämällä pystymme tunnistamaan asiakkaidemme tavanomaisen toiminnan perusteet sekä havaitsemaan ja selvittämään siitä poikkeavan toiminnan. Tuntemalla yrityksen liiketoiminnan, vastuuhenkilöt, toimintatavat ja tärkeimmät liikekumppanit pankki täyttää sääntelyn asettamat vaatimukset ja samalla palvelemme asiakkaitamme entistä paremmin”, Jahkonen kirjoittaa.

OP:n mukaan sääntely edellyttää, että sijoituspalveluiden tarjoamisessa pankin on tehtävä arvio pyydetyn palvelun soveltuvuudesta asiakkaalle.

”Tätä varten pankin on selvitettävä ja dokumentoitava useita asioita. Lisäksi sääntely asiakkaan tuntemisesta sekä rahanpesun estämisestä edellyttää pankilta asiakkaiden rahavirtojen alkuperän ja käyttötarkoitusten tuntemista. Käteismaksujen käyttäminen voi olla joissain liiketoiminnoissa tavanomaista, mutta joissain liiketoiminnoissa epätavanomaista. Tällaisten välttämättömien tietojen keräämisessä tai muutenkaan yksittäistä asiakasta ei syrjitä tai aseteta eriarvoiseen asemaan”, vastauksessa jatketaan.