Yrittäjä, varaudu Brexitiin – Edessä on pitkään jatkuva kaaos

Britannian EU-eroon, Brexitiin, on aikaa yksi kuukausi. Kansanäänestyksen jälkeen kaksi vuotta valmisteltua sopimusta on kasassa noin 600 sivua, mutta Brexitin kynnyksellä koko tilanne on kaaoksessa. Mitään varmaa sanottavaa EU-erosta ei ole, mutta muutamia skenaarioita siitä, mitä kuukauden kuluttua tapahtuu, on olemassa.

– Brexitin vaikutukset suomalaisiin yrityksiin riippuu siitä, miten Brexit toteutuu käytännössä. Nyt kuukausi ennen Brexitiä kaikki on levällään. Kova Brexit, eli ero ilman sopimusta olisi isku niin EU-maiden yrityksille kun briteillekin. Lähes kaikki haluavat välttää tämän tilanteen, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Neljä Brexit-skenaariota

Kuukausi ennen Brexitiä vallalla on neljä mahdollista vaihtoehtoa sen toteutumiselle.

Ensimmäinen ja kaikille mieluisin vaihtoehto on, että erosopimus saadaan voimaan 29.3. mennessä. Tavoitteena on hallittu ero, noin kahden vuoden siirtymäajalla.

Pahin vaihtoehto on, että erosopimusta ei saada voimaan, josta seuraa kova Brexit. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys pienenee, sen sijaan neuvotteluajan pidennys näyttää todennäköisemmältä. Neuvotteluajan pidennys vaatii 27 EU-jäsenmaan yksimielisen päätöksen ja yhteisymmärryksen Iso-Britannian kanssa.

Neljäs vaihtoehto on, että Iso-Britannia peruu eronsa ja vetää EU:lle antamansa eroilmoituksen pois esimerkiksi kansanäänestyksen seurauksena.

– Riippumatta Brexit-mallista kiireellisintä on nyt päättää, miten EU-kansalaisia Britanniassa kohdellaan Brexitin jälkeen sekä miten 3,5 miljoonaa Britannian kansalaista kohdellaan EU-maissa. Tässä noudatetaan vastavuoroisuutta, Palmgren sanoo.

Linkkejä eri viranomaistahojen Brexit-ohjeisiin löydät tämän linkin takaa.

Vaikeita kysymyksiä neuvottelupöydällä

Suurin kiistakysymys Brexit-neuvotteluissa on Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja, eli niin sanottu backstop. Kumpikaan osapuoli, EU tai Iso-Britannia, ei halua fyysistä rajaa ja siihen liittyvää valvontaa tai rajamuodollisuuksia.

– Britit kuitenkin katsovat, että he voivat jäädä panttivangeiksi EU:n tulliunioniin. EU pitää luonnollisesti Irlannin puolta, Palmgren sanoo.

Brittiparlamentissa pääministeri Theresa Mayn mukaan neuvotteluajan pidennys näyttää koko ajan todennäköisemmältä. Labour-työväenpuolue on esittämässä omaa Brexit-suunnitelmaa, jonka mukaan Iso-Britannian pitäisi jäädä EU:n tulliunioniin. Ratkaisevat äänestykset järjestetään 12. maaliskuuta.

Oma kysymyksensä on se, miten 27 EU-jäsenmaata reagoivat brittivaatimuksiin.

– Tehtyä liki 600-sivuista sopimusta ei haluta avata. Onhan sen valmisteluun mennyt kaksi vuotta. Siirtymäajasta voidaan keskustella, kun Brittien tavoitteet selkeytyvät. Jos jatkoajalle mennään, se on ennemminkin noin kahden vuoden jatkoaika kuin muutaman kuukauden tekninen pidennys. Eteen tulevat toukokuun europarlamenttivaalit, Palmgren sanoo.

Hän uskoo, että kahden vuoden jatkoaika voisi riittää EU:n ja Iso-Britannian vapaakauppasopimuksen valmisteluun.

– Riittävä siirtymäaika auttaisi yrityksiä sopeutumaan Brexitin tuomiin muutoksiin. Koska Brexit mitä todennäköisimmin toteutuu, yritysten on syytä valmistautua sen tuomiin lisäkustannuksiin ja kasvavaan hallinnolliseen taakkaan, Palmgren sanoo.

Kova Brexit hankaloittaisi kauppasuhteita

Iso-Britannian sopimukseton ero tarkoittaisi sitä, että kaupankäynti jatkuisi WTO:n eli Maailman kauppajärjestön sääntöjen pohjalta.

Palmgrenin mukaan EU:ssa tai Britanniassa ei ole valmiutta siirtyä täysiin tullimuodollisuuksiin huhtikuun alussa. Myös Suomeen pitäisi rekrytoida kymmeniä uusia tulliviranomaisia Brexitin takia.

– Jos kova Brexit astuu voimaan huhtikuussa, siitä seuraa kuukausia kestävä kaaos. On mietittävä, miten yritys hoitaa velvoitteitaan, jos se esimerkiksi vie alihankintatuotteita kuten esimerkiksi autoteollisuudessa tarvittavia osia Britanniaan, Palmgren sanoo.

Eron hetkellä EU:n lainsäädäntö on sellaisenaan voimassa UK:ssa. Siitä eteenpäin alkaa lainsäädännön muuttuminen brittilainsäädännöksi. Brittiviranomaiset ja tuomioistuimet lähtevät tulkitsemaan lainsäädäntöä omista lähtökohdistaan.

Jos siirtymäaika tai neuvotteluajan pidennys toteutuu, nykytilanne ei muutu ja yrityksillä on enemmän aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin.

Yritysten hallinnollinen taakka kasvaa

Mikäli Brexit toteutuisi huhtikuun ensimmäisenä päivänä, sekä tuonnin että viennin säännöissä tapahtuisi muutoksia.

Yritykset tarvitsevat EORI-tunnuksen, jonka takana on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. Suomessa tästä vastaava viranomainen on Tulli. Tätä tunnusta tulee käyttää aina, kun yritys asioi minkä tahansa EU-jäsenmaan tulliviranomaisen kanssa.

Iso-Britanniasta tulee kolmas maa suhteessa EU:hun, mikä vaikeuttaisi merkittävästi kaupankäyntiä. Kaikki alueiden välillä liikkuvat tavarat ovat tulliselvitettäviä. Näin olleen kaikki tavaranhaltijat, eli tuojat ja viejät, ovat vastuussa tavaran tulliselvityksestä.

Palmgren kehottaa brittiyritysten kanssa kauppaa tekeviä yrityksiä käymään avointa keskustelua siitä, miten Brexit vaikuttaa tuotteisiin tai palveluihin ja miten lisäkustannukset huomioidaan yritysten välisissä sopimuksissa.

Tullimaksut vaihtelevat tuoteryhmittäin. Teollisuustuotteiden tulli EU:ssa on keskimäärin 4,2 prosenttia.

Viennin ja tuonnin totuttuihin käytäntöihin tulee myös muita huomioitavia muutoksia. Tähän asti yrittäjä on esimerkiksi maksanut arvonlisäveroa myydystä tuotteesta. Jatkossa Iso-Britanniasta tuodusta tuotteesta maksetaan maksu tulliselvityksen yhteydessä. Arvonlisäverot yritys hoitaa verottajan kanssa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaa on enemmän sidottuna, kun tuodaan tavaraa Iso-Britanniasta Suomeen, Palmgren sanoo.

Yrittäjän täytyy tarkistaa myös tarvitaanko tavaroiden tuontiin tai vientiin lupia tai sertifikaatteja. Sisämarkkinoilla kauppa on vapaata, mutta Brexitin jälkeen joidenkin tavaroiden, kuten elintarvikkeiden, maataloustuotteiden, lääkkeiden tai sotatarvikkeiden tuominen EU-maahan saattaa olla luvanvaraista. Rajoituksia voi tarkistaa Tullin rajoituskäsikirjasta.

Jos yritys vie tavaroita Iso-Britanniaan sellaisesta maasta, jonka kanssa EU:lla on vapaakauppasopimus, yritys voi jatkossa joutua maksamaan tavaroista suuriakin tulleja. Tämä koskee esimerkiksi päivittäistavarakauppaa.

– Ei ole vielä selvää, miten EU:n vapaakauppasopimusta sovelletaan suhteessa Britanniaan. Siirtymäaikana nykykäytäntö jatkuisi, Palmgren sanoo.

Brexit muuttaa kaupankäynnin osapuolten vastuita

Iso-Britanniasta tavaroita tuovan yrityksen status voi muuttua. Jos yritys on tähän asti ollut tavaran jakelija, se voi jatkossa olla maahantuoja. Uusi rooli tuo mukanaan uusia velvoitteita ja vastuita. Maahantuoja on vastuussa siitä, että tuote täyttää EU:n ja Suomen vaatimukset.

Maahantuojan velvollisuus on CE-merkitä tuotteita, jos Iso-Britannia on EU:n ulkopuolella.

Tuotteita Iso-Britanniasta Suomeen tuovien yrittäjien täytyy huomioida, että CE-merkinnän antavan tahon pitää olla EU:ssa tai ETA-maassa.

– Kun tuotteen tuotemääräykset on harmonisoitu EU-maissa, se usein tarkoittaa, että tuotteessa on CE-merkintä. Kaikki riippuu siitä minkälainen EU:n ja Iso-Britannian välinen sopimus tulee olemaan. Vaikka tavaran saakin myydä, voi olla, että tulee uusia tuotevaatimuksia ja sääntöjä, joita yrityksen pitää noudattaa. Jonkun tuotteen myynti Iso-Britanniassa voi jatkossa tarkoittaa, että siitä pitää tehdä erityinen versio brittimarkkinoille, Palmgren kertoo.

Pitkä lista kysymyksiä

Se, että Iso-Britannaista tulee kolmas maa suhteessa EU:hun, tarkoittaa lisää käytännön hankaluuksia, kuten EU:n tullimääräyksiin sekä terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiin liittyvät tarkastukset ja valvonta. Rajalla tehtävät tarkastukset aiheuttaisivat viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja vaikeuksia satamissa.

– On syytä miettiä tarkkaan tavarantoimituksia ja kuljetuksia. Miten toimia, jos tavarantoimitukset viivästyvät? Tullaanko maahantuonnissa tarvitsemaan fyysisiä tarkastuksia? Missä ne tehdään esimerkiksi helposti pilaantuvien tuotteiden kohdalla sekä välituotteissa, jotka tulevat osaksi lopputuotetta, kuten esimerkiksi autoteollisuudessa, Palmgren kysyy.

Tulleista ja varastoinnista syntyvät lisäkustannukset täytyy huomioida ja miettiä, miten yritys hoitaa ne.

Kysymyslista jatkuu, sillä yritysten lisäksi on kiinnostavaa, miten varautuneita jakelijat ja alihankkijat EU:ssa ja Britanniassa ovat.

Oma lukunsa on työvoima. Miten toimia, jos tuotteen mukana tulee asentaja Suomesta?

– Jatkossa tarvitaan todennäköisesti oleskelulupa ja työlupa, jos viettää pidempiä aikoja Britanniassa. EU:n sairasvakuutuskortti ei enää toimi Iso-Britanniassa Brexitin jälkeen, Palmgren sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi