Yrittäjägallup: Yleinen ansioturva olisi oikeudenmukainen kaikkien työntekijöiden kannalta – “Työttömyysturva täytyy muuttaa kannustavammaksi”

Koronakriisi on nostanut uudella voimalla esiin kysymykset työttömyysturvasta. Lomautukset, irtisanomiset ja yrittäjien ahdinko ovat vaatineet poikkeustoimia.

Jatkoa ajatellen on tärkeä miettiä uusia keinoja työllisyyden ja työttömyysturvan uudistamiseen.

– On hyvä, että karenssit lyhenivät ja poikkeustilanteessa löytyi apuja. Tarvitsemme radikaaleja toimia työttömyysturvan parantamiseksi, MP-Kuljetuksen toimitusjohtaja ja Suomen Yrittäjien työvaliokunnan jäsen Janne Vuorinen toteaa.

Hän on joutunut itsekin lomauttamaan työntekijöitään keväällä.

– Lomautimme lyhyissä jaksoissa ihmisiä. Ei se ollut helppoa, vaikka tilanne ymmärrettiin ja hoidettiin hyvässä yhteishengessä, Vuorinen sanoo.

Yleinen ansioturva on oikeudenmukainen

Keskustelu yleisestä ansioturvasta syttyi kesällä. Kaikki työssäkäyvät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta jos ei kuulu työttömyyskassaan, he eivät saa maksulle vastinetta.

Kantar TNS selvitti Suomen Yrittäjien pyynnöstä, mitä yrittäjät asiasta ajattelevat. Vastaus on harvinaisen selvä: valtaosa yrittäjistä kannattaa yleistä ansioturvaa kaikille työttömille. Näin vastasi 68 prosenttia Yrittäjägallupiin vastanneista yrittäjistä.

– Yleisellä ansioturvalla on vahva yrittäjäkunnan tuki. Se koetaan oikeudenmukaisena kaikkien työntekijöiden kannalta, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä kommentoi kyselyn tulosta.

Vuorinen kantaa huolta nuorista.

– Nuoret, jotka eivät ole olleet työelämässä pitkään, eivät välttämättä ole myöskään työttömyyskassojen jäseniä vielä. Kriisissä he tippuvat peruspäivärahan varaan. Olisi oikeudenmukaista, että ansioturvaa maksettaisiin kaikille, Vuorinen sanoo.

Ansioturvan ja perusturvan kytkös purettava

Ansioturvan porrastamista kannattaa 56 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista. Ansioturvan lyhentämistä kannatti 43 prosenttia vastaajista.

– Mitä isompi yritys, sitä vahvemmin tuetaan työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä, Makkula avaa tuloksia.

– Yrittäjiltä saa kannatusta myös ansioturvan ja perusturvan välisen kytköksen purkaminen. Tällöin perusturvaa voitaisiin tarvittaessa parantaa ilman, että muutos korottaa ansioetuutta, hän sanoo.

Vuorinen ottaisi mallia Tanskasta, missä työttömäksi päätyvä saa korkeampaa ansioturvaa aluksi ja myöhemmin kriteerit ovat tiukat, jotta ansioturva ei laske.

– Ylipäätään työttömyysturva täytyy muuttaa kannustavammaksi. Työn vastaanottamisen täytyisi aina olla kannattava vaihtoehto. Järjestelmän täytyisi nykyistä paremmin joustaa, jotta työtön voi ottaa keikka- ja osa-aikatyötä vastaan. On ymmärrettävää, ettei halua ottaa töitä vastaan, jos saa saman rahan ilman paperisotaa viranomaisten kanssa, Vuorinen sanoo.

Monet asiat voi hoitaa digitaalisissa kanavissa, mutta samalla henkilökohtaisen tilanteen arvioiminen ja apu voi jäädä vajavaiseksi.

– Suomessa pidän huonona henkilökohtaisuuden puutetta palveluissa. Usein sparraus puuttuu, eikä oteta ajoissa koppia yksilön tilanteesta, Vuorinen sanoo.

Myös tilanteiden käsittelyn tulisi olla joutuisaa, jotta hakijan ei tarvitse odotella viikkoja ratkaisuja. Se madaltaisi osaltaan kynnystä ottaa pieniä töitä vastaan.

– Meillä on nyt toimiva tulorekisteri. Sen avulla näitä tilanteita pitäisi pystyä hoitamaan nopeammin, Vuorinen toteaa.

Työllistämisen riskejä madallettava

Yrittäjän näkökulmasta Vuorinen purkaisi työllistämisen esteitä, jotta työllistämisen riski olisi matalampi. Keinovalikoima on laaja.

Yrittäjägallup kysyi työllistämisen helpottamisesta yrittäjiltä. Vastaajat vastasivat tasaisesti 52–56 prosentin välillä järjestyksessä seuraavasti: paikallinen sopiminen työehdoista, pk-yritysten normien väheneminen, vapaampi mahdollisuus tehdä määräaikaisia työsopimuksia, palkkatuen määrä, paikallinen sopiminen työajoista, henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen sekä takaisinottovelvoitteen poistaminen.

Vähiten mainintoja, 36 prosenttia vastaajista, kannatti nuorten, työttömien ja erityisryhmien osalta minimipalkkojen laskemista.

– Tavoite pitäisi olla, että kun töihin pääsee, työllistetään ajan mittaan vakituisemmin, Vuorinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi