Yrittäjälippu: Yritysmyönteisyys kuntoon Uudellamaalla

Uudenmaan Yrittäjät ottaa käyttöön Yrittäjälipun, jolla kunta voi osoittaa olevansa hyvä paikka yrittää. Artikkelisarjassa käydään yrittäjälipun kriteerit läpi yksitellen. Viimeisenä vuorossa on yritysmyönteisyys.

Yrittäjälippu otetaan käyttöön vuonna 2023 ja sen kriteerit julkistettiin kunnille jo nyt. Ne pureutuvat elinkeinopolitiikkaan, yhteydenpitoon, julkisiin hankintoihin sekä yritysmyönteisyyteen. 

Kun ”ihan hyvä” ei riitä – Yritysmyönteisyys on ilmapuntari

Millainen on yritysmyönteinen kunta? Yrittäjälipun neljännessä kriteerissä ei sääntöjen noudattaminen ja ihan tavanomainen enää riitä, vaan kunnan on hoidettava asiat hyvin ja satsattava yritysten näkökulman huomioimiseen.

Suomen Yrittäjien Kuntabarometri antaa luotettavan vertailukohdan kunnan yritysmyönteisyydestä kahden vuoden välein. Kuntabarometrissa yrittäjät vastaavat kaikkialla Suomessa samoihin, suurelta osin vuodesta toiseen toistuviin kysymyksiin. Suomessa on 309 kuntaa, joista 22 sijaitsee Uudenmaan Yrittäjien toimialueella.

– Alueen kunnista vain harvat ovat viime vuosina yltäneet valtakunnallisesti hyviin sijoituksiin. Asialle on aika tehdä jotain. Kunnilta kaivataan nyt selkeää tahtotilaa ja konkreettisia toimia, Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Mari Ståhls sanoo.

Kuntabarometrissa kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on yrittäjien näkökulmasta vuodesta toiseen tärkein asia, jota he kunnalta odottavat. Päätöksenteon yritysmyönteisyyttä on yritysten ja niiden toimintaedellytysten tunnistaminen ja tunnustaminen, mahdollisuuksien näkemien rajoitusten ohella ja yrittäjyyttä eteenpäin vievien asioiden aktiivinen edistäminen.

Onko kunnassa käytössä yritysvaikutusten arviointi rutiininomaisesti osana päätöksentekoprosessia? Tunnistavatko kuntien päättäjät ja viranhaltijat, mitkä päätökset vaikuttavat yrityksiin? Jos päätökset vaikuttavat yrityksiin ja yrittäjiin, tunnistavatko päättäjät, millä tavalla ne eri yrittäjiin vaikuttavat? Jos päättäjät tunnistavat, että päätökset vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja yrittäjiin, mitä tapahtuu seuraavaksi? Onko tahtotila olemassa ja prosessit määritelty, miten kielteiset vaikutukset pyritään minimoimaan – ja myönteiset vaikutukset maksimoimaan?

Yrittäjyyskasvatus on kaikki kouluasteet käsittävä aihepiiri, jolla ikätasoisesti opetellaan yrittäjyydessä hyödyllisiä tietoja, taitoja ja asenteita. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan tutustuttaa kaikki lapset ja nuoret yrittäjämäiseen toimintaan. Yrittäjyyskasvatus tarjoaa perustiedot siitä, miten yritykset toimivat ja antaa yrittäjyydestä kiinnostuneille mahdollisuuden oppia yrittäjänä toimimisesta enemmän sekä kokeilla turvallisesti ja pienimuotoisesti yrittäjyyttä.

– Kunnalla on ratkaiseva vaikutus yrittäjyyskasvatuksen toteutumiseen kouluissa. Yrittäjien mukaan ottaminen yrittäjyyskasvatukseen tuo realistista kuvaa nykypäivän yrittämisestä koululaisille, tuo oman kotipaikan yritykset tutuksi koululaisille ja on kenties avaamassa ensimmäisiä harjoittelu- ja työpaikkoja alueen nuorille, Ståhls sanoo.

Yrittäjälipun kriteerit: Yritysmyönteisyys

1. Kunnan päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin.
2. Kunnassa tehdään yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa.
3. Kunta sitoutuu yhdessä Yrittäjäyhdistyksen kanssa edistämään yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.
4. Kunnan saama Kuntabarometrin kokonaisarvosana on parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo.

Yrittäjälippu on yhteiskehittämisen tiekartta

Yrittäjälipun tavoitteena on lisätä vuoropuhelua kunnan ja yrityskentän välille.Yrittäjälippu ohjaa toimijoita keskittymään strategisesti oikeisiin toimenpiteisiin yrittäjäystävällisen toimintaympäristön aikaansaamisessa. Varsinainen vuoropuhelun malli määritellään yhdessä kunnan ja Yrittäjien edustajan kanssa. Yrittäjälippua haetaan itsearvioinnin kautta ja se on voimassa vuoden kerrallaan. Kunnat voivat hakea yrittäjälippua vuosittain.