Yrittäjän jääkaappi ja tili tyhjänä – Yksinhuoltajan ja -yrittäjän viikonloppu pelastui 40 euron reklamaatiopalautuksen ansiosta

Salolainen siivousalan yrittäjä Minna Vainio koki kauhun tunteen viikonlopun lähestyessä: jääkaappi lähes tyhjä, mutta tilillä ei ole rahaa. Yksinyrittäjän ja yksinhuoltajantuloilla kolmihenkisen perheen elättäminen ei ole helppoa, varsinkaan korona-aikana.

Viisi vuotta sitten vanhusten hoitotyöstä siivousalan yrittäjäksi siirtynyt Vainio oli ylivelkaantunut jo ennen koronakriisiä. Yrityksellä ei ollut rahaa säästössä veroihin, arvonlisäveroihin, työntekijöihin liittyviin sivukuluihin, joten ne jäivät maksamatta.

Veloista selvitäkseen Vainio otti pikavipin, jonka korko oli 38 prosenttia, sitten muutaman lisää, edellisistä selvitäkseen. Myös perheen arkea avustivat pikavipit. Lopulta summa nousi 8 000 euroon.

Töitä riitti ja hän ajatteli selviytyvänsä veloistaan. Hän uskalsi palkata työntekijänkin.

– Se oli pommi. Jouduin irtisanomaan hänet, ja hän riitautti sen, Vainio kertoo.

Apua on tarjolla

Vainio on kertonut ylivelkaantumisestaan myös Perussuomalainen -lehdessä, ja siksi hän uskaltaa kertoa tarinansa myös muille yrittäjille nimellään. Hän tietää, ettei ole ainoa samassa tilanteessa oleva. Koronakriisissä ahdinkoon voi joutua moni muukin.

Vainion velkataakka on noussut 170 000 euroon ja hän on joutunut ulosottoon. Hän on myös hakeutunut talousavun ja velkajärjestelyn piiriin ja on saanut sieltä alustavasti vihreää valoa.

– Olen 44-vuotias. Olen päättänyt, että 50-vuotiaana olen taloudellisesti kuivilla, Vainio kertoo.

Apua ja neuvontaa hän on saanut Yrityssalosta sekä Suomen Yrittäjistä.

Akuutissa rahapulassa apua voi hakea kunnan sosiaalitoimesta sekä kysyä seurakuntien diakoniatyöstä apua.

– Kynnys pyytää rahaa on korkea, mutta sitä vartenhan nuo palvelut ovat. Haluaisin pärjätä omillani, Vainio sanoo.

Koronakriisi leikkaa töiden määrää

Vainio on jo aiemmin tehnyt muutoksia sopeutuakseen tilanteeseensa.

Vainio on siirtynyt kevytyrittäjäksi, jotta asiakkaat voivat edelleen hakea kotitalousvähennystä. Järjestely on toiminut hyvin, sillä laskutuspalvelu pidättää tuloista kaikki sivukulut automaattisesti.

– Kolmasosa tuloista menee ulosottoon suoraan. Jäljelle jää noin 1100 euroa, mikä ei tahdo riittää kolmihenkisen perheen elättämiseen, kun vuokratkin pitää maksaa.

Koronakriisi on leikannut myös töitä noin 30 prosenttia, eikä helpota ollenkaan tilannetta.

– Aluksi pelkäsin sairastumista, koska kolmesta lapsesta kaksi ovat astmaatikkoja. Töitä on ollut jonkun verran, mutta onhan 30 prosenttia suuri leikkaus. Onneksi olen saanut muutamia lisätunteja asiakkaan tehtaalla, koska he tarvitsevat tilojen desinfiointia.

Vainion tilanteeseen ilmestyi erikoinen pieni pika-apu. Hän oli tilannut korkeamman suojaluokituksen FFP3-venttiilillä varustettuja kasvomaskeja. Myyjäosapuoli tarjosi niitä yksityiskäyttöön, mutta ei kertonut, että kasvosuojien päivämäärä oli vanhentunut.

– Reklamoin asiasta, mutta en halunnut palauttaakaan niitä, koska kasvomaskit ovat niin kiven alla. Myyjä palautti 77 euron ostoksesta 40 euroa. Se on nyt viikonloppuni pelastus.

Apua akuuttiin hätään kannattaa kysyä oman kunnan sosiaalitoimesta, seurakuntien diakoniatyöstä sekä katsoa alueella toimivat ruoka-aputoimijat.

Tutustuthan myös Suomi.fi-sivuston Talousapu-neuvontaan sekä olen yhteydessä Yrittäjäjärjestön neuvontapalveluun.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi