Yrittäjän piina alkoi laskutusosoitteen vaihtamisesta – Kadonnut lasku aiheutti tratan, rahoitusyhtiö panttaa rahoja: ”Siinä vaiheessa vähän lämpenin”

Sakari Laukkasen ongelmat alkoivat, kun hänen yrityksensä laskutusosoite vaihtui. Yrittäjä oletti, että kirjanpito-ohjelman automaattinen viesti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille olisi riittänyt toimittamaan tiedon eteenpäin.

– Sähköpostin vastaanottajia oli 440. Kun laskuja edelleen tuli vanhaan ohjelmaan, yksi työntekijämme päivitti kaikkien yhteistyötahojen sähköpostiosoitteet ja lähetimme toisen tiedotteen laskutusosoitteen muutoksesta, Laukkanen kertoo.

Sekään ei riittänyt, sillä kun edellinen tilitoimisto sulki vanhan laskutusosoitteen, vanhaan järjestelmään tulleet paperilaskut ohjautuivat automaattisesti postilokeroon, joka ei ollut Laukkasen tiedossa.

– Emme tiedä vieläkään, onko kyseessä jokin sähköinen skannauspalvelu vai fyysinen postilokero, mutta meille asti nämä muutamat laskut eivät tulleet.

Rahoittaja käänsi selkänsä

Viime marraskuussa Laukkanen sai sähköpostin, jossa kerrottiin yrityksen polttoainekortin sulkemisesta maksuhäiriön vuoksi. Laukkanen tarkisti yrityksen reskontrasta, ettei siellä ollut yhtäkään avointa tai erääntynyttä laskua.

– Selvisi, että yritykselleni on asetettu tratta 150 euron maksamattomasta sähkölaskusta. Siinä vaiheessa vähän lämpenin.

Kadonneista laskuista oli syntynyt yritykselle toinenkin tratta. Laukkanen sai tietää yrityksen IT-ylläpitopalvelun parin sadan euron laskusta ja sen olemassaolosta toisen käden kautta.

Kaiken kukkuraksi Laukkasen laskurahoitukseen käyttämä Nordea Rahoitus lopetti maksujen tilittämisen maksuhäiriöön vedoten. Tämän seurauksena yrityksen rahaliikenne keskeytyi.

– Tuntui ihmeelliseltä, että Nordea voisi jättää tilitykset tekemättä, koska tratalla ei ollut mitään tekemistä rahoitusyhtiön kanssa. Ja kaiken lisäksi maksoin tratan välittömästi. Yrityksemme asiakkaina on Suomen suurimpia teollisuuslaitoksia, joten minkäänlaista luottoriskiä rahoitusyhtiöllä ei ole.

Laukkasen yrityksen liikevaihdosta noin 95 prosenttia kulkee rahoitusyhtiön kautta. Yrittäjän mukaan tilitysten keskeytys voi aiheuttaa yrityksen omien laskujen maksujen viivästyksiä.

Laukkanen kertoo päätyneensä rahoitusyhtiön vaihtoon sen jälkeen, kun hänen yrityksensä pyytämä limiitin nosto kasvaneen liikevaihdon vuoksi evättiin samaisten trattojen takia. Sopimus päätettiin joulukuun lopussa.

– Sisällä on noin 55 000 euroa. Tämän summan maksuaikataulusta en ole saanut tietoa kolmesta kirjallisesta tiedustelusta huolimatta.

– Oli järkytys huomata, että rahoittaja kääntää akuutissa tarpeessa meille selkänsä. On käsittämätöntä, että mitättömät summat ovat peruste vaikeuttaa yrityksen toimintaa.

Näin Nordea Rahoitus vastaa

Yrittajat.fi pyysi Nordea Rahoitukselta vastausta siihen, miksi rahoittaja on päättänyt pidättäytyä rahojen maksamisesta.

Nordean konserniviestinnästä todetaan, että Nordea Rahoitus toimii rahoittajana aina sopimusehtojensa mukaisesti.

”Sopimusehdoissa on määritelty toiminta muun muassa tilanteissa, joissa on mahdollista, että rahoittaja ei saa saataviaan asiakkaalta tai sen etu voisi muutoin vaarantua. Mikäli mitään epäselvyyksiä ilmenee, pidämme aina tiivistä yhteyttä asiakkaaseen. Sovittu myyjälimiitti määrittelee sen, millä summalla laskutusta on mahdollista rahoittaa. Mikäli limiittiä ei ole tai se ei ole riittävän suuri, laskuja ei voida rahoittaa. Yksittäisen asiakkaan kokemusta tai hänen esittämäänsä tapahtumien kulkua emme voi pankkisalaisuudesta johtuen kommentoida”, vastauksessa kerrotaan. 

”Varoittava esimerkki muille”

Laukkasen yrityksen kannalta tilanne ei ole katastrofaalinen, sillä kassassa riittää puskuria.

– Joku toinen olisi voinut lyödä kintaat tiskiin. Tämä on varoittava esimerkki muille yrittäjille. Minulla oli vakaa luotto siihen, ettei pankki tai taloushallinnon ohjelmistotoimittaja törmää ensimmäistä kertaa yrittäjään, joka vaihtaa tilitoimistoa ja laskutusosoitetta.

Laskutus ei näytä toimivan entiseen tapaan vieläkään, sillä viime viikolla Laukkasen postilaatikkoon tippui lasku, joka on aina ennen tullut sähköisesti.

Laukkanen toivoo, että myös laskuttajat kantaisivat vastuunsa siitä, että laskun perillemeno varmistetaan.

– Tänä päivänä ei voi luottaa edes Postiin. Laskuttajan päässä tulisi kello soida, jos maksua ei kuulu, eikä asiakas pyydä maksuaikaa tai tee reklamaatiota. Silloin voisi päätellä, että laskun siirtymisessä on häiriö.

Yrittäjä kertoo, että jatkossa hän varmistaa mahdollisuuksien mukaan vielä tarkemmin, että oikea laskutusosoite on asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tiedossa.

– En tosin tiedä, mikä on aukoton keino siihen. Kahdesti lähetetty sähköposti ja järjestelmän kautta lähtenyt viesti ei tavoittanut kaikkia. Neuvoni yrittäjille on, että vanha laskutusosoite kannattaa jättää käyttöön vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Jokaiselle laskuttajalle on syytä laittaa tiedote muutoksesta sitä mukaa, kun laskuja tipahtelee vanhaan osoitteeseen. Nettisivuille on hyvä laittaa tarpeeksi huomiota herättävä maininta asiasta.

Yrittäjien asiantuntija: Ilmiö on laajasti tunnistettu

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää Laukkasen tapausta valitettavana esimerkkinä siitä, miten vaikeaa esimerkiksi taloushallinto-ohjelman muutos voi pk-yritykselle olla ja millaisiin käytännön ongelmiin se voi johtaa.

– Käytännössä tällaisessa tilanteessa on tärkeää pyrkiä eri keinoin varmistamaan se, että mahdolliset väärään osoitteeseen päätyvät laskut siirtyvät eteenpäin, eikä laskuja jää epähuomiossa hoitamatta. Mikäli kaikesta huolimatta prosessissa tapahtuu virhe ja yritykselle asetetaan esimerkki tratta, kannattaa olla yhteydessä rahoittajaan mahdollisimman avoimesti, kertoa mitä on tapahtunut, mistä ongelma johtuu ja mihin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi on ryhdytty.

Malisen mukaan rahoitusalalle on sääntelyn seurauksena syntynyt niin sanottu de-risking-ilmiö, jossa finanssilaitos pyrkii riskien hallitsemisen sijaan välttämään asiakkuuteen liittyvää riskiä lopettamalla ja rajoittamalla liikesuhteita kokonaisten korkeariskisiksi arvioimiensa asiakasryhmien kanssa.

– Ilmiö on laajasti tunnistettu, ja toimimme yhdessä valvojan kanssa ilmiön kuriin saamiseksi, jotta tällaiset kohtuuttomat tilanteet voitaisiin välttää, ekonomisti jatkaa.