YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Yrittäjän terveys ja työhyvinvointi on yrityksen menestyksen edellytys
Palkansaajien työssäjaksamisesta huolehditaan, mutta yrittäjien täytyy huolehtia työhyvinvoinnistaan itse. Työn kuormittavuus alkaa helposti näkyä elintavoissa. Liikunnasta, ruokavaliosta ja levosta kannattaa kuitenkin pitää huolta.
Työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja työterveys on noussut muutaman viime vuoden aikana entistä tärkeämmäksi puheenaiheeksi. Alalle on syntynyt uudenlaisia palveluntarjoajia ja teknisiä alustoja.
Usein keskustelu painottuu kuitenkin työntekijöiden ja palkansaajien työhyvinvointiin. Työnantajien tulee lain mukaan tarjota työntekijöilleen työterveyshuolto.
Yrittäjien työterveys ja jaksamisesta huolehtiminen työssä jää yrittäjien omalle vastuulle.
Työ vie mennessään
Yrittäjyyteen liittyy kaksi vahvaa mielikuvaa: Yrittäjät tekevät pitkää päivää tunteja laskematta, mutta toisaalta yrittäjät voivat valita, mitä tekevät ja määrätä omat työaikansa.
Tilastojen valossa säännöllinen viikkotyöaika on yrittäjämiehillä keskimäärin kolme tuntia pidempi kuin palkansaajamiehillä. Yrittäjänaisilla viikkotyöaika on keskimäärin kaksi tuntia kanssasisariaan pidempi.
Työnantaja- ja maatalousyrittäjistä lähes puolet kertoi tekevänsä vähintään 50 tunnin työviikkoa. Työnantajayrittäjien keskimääräinen mitta oli noin 46 tuntia, ja maatalousyrittäjillä 45 tuntia Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan.
Itsensätyöllistäjien työaika jäi keskimäärin 35 tuntiin viikossa.
Pitkä viikko silloin tällöin ei vielä välttämättä verota yleistä jaksamista työssä, mutta jatkuvana se on haitallista.
– Palkansaajilla yli 55-tuntista työviikkoa pidetään vedenjakajana. Silloin sairastumisriski on huomattava ja sydänkuolleisuuden riski kasvaa, Työeläkeyhtiö Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin sanoo.
Elintavat rapistuvat kiireessä ja paineessa
Kuormitus alkaa helposti näkyä elintavoissa. Uni häiriintyy, liikunta jää, ruokavalio muuttuu epäterveellisemmäksi, paino nousee ja päihteiden käyttö, kuten alkoholiannos unilääkkeeksi, yleistyy. Kaikki nämä vaikuttavat työkykyyn.
Elon lääketieteellinen johtaja ja fysiatri Maarit Gockelin mukaan alkoholin suurkuluttajia työikäisistä miehistä on joka viides ja naisista joka kymmenes. Normaalipainoisia työikäisistä on vajaa kolmannes. Vain joka kymmenes liikkuu suositusten mukaan, ja työikäisistä miehistä joka viides ja naisista 13 prosenttia tupakoi. Joka viides työikäinen nukkuu liian vähän.
– Unettomuus on iso ongelma työikäisten keskuudessa. Nukkumisajat ovat vähentyneet tunnilla. Se vaikuttaa kortisoliaineenvaihduntaan, mikä vaikuttaa stressihormoniin ja lisää taipumusta keskivartalolihavuuteen. Jotkut hoitavat nukkumisongelmia iltapaukuilla, mutta alkoholi sotkee palautumista, Gockel sanoo.
Hän kehottaa kaikkia työikäisiä, mutta erityisesti yrittäjiä, huolehtimaan yleiskunnosta ja palautumisesta. Palautuminen on jaksamisen edellytys, ja yrittäjän työkyky yrityksen menestymisen edellytys.
– Kun ihminen uupuu, sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Jokaisen kannattaisi opetella tunnistamaan oma tapa reagoida stressiin ja miettiä elintapojaan. Osa reagoi verenpaineella, toiset vatsavaivoin tai jännitysniskalla. Palautumiseen on tarve pitää taukoja päivittäin, vapaapäivä viikoittain ja loma vuosittain, Gockel sanoo.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet sekä työnantajista että itsensätyöllistäjistä kertoi voivansa pitää vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoista lomaa viimeisen vuoden aikana. Maatalousyrittäjistä vain joka kolmas oli onnistunut järjestämään vastaavan loman.
Osaamisella suuri merkitys
Parasta yrittäjyydessä on innostus ja työn imu sekä vapaus. Erityisesti naisyrittäjät olivat Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan tyytyväisiä työhönsä yrittäjinä, sillä 62 prosenttia naisista ja 47 prosenttia miehistä koki olevansa innostuneita työstään. Kaikista yrittäjistä 44 prosenttia totesi olevansa nykyiseen työhönsä erittäin tyytyväisiä kun palkansaajilla vastaava osuus oli 34 prosenttia.
Elo ja Suomen Yrittäjät tekivät viime touko- ja kesäkuussa oman Menesty Yrittäjänä -kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää suomalaisten yrittäjien hyvinvointia ja yritystoiminnan onnistumista. Tuon tutkimuksen mukaan keskimääräistä tyytyväisempiä työhönsä ovat yrittäjät, joiden yrittämisen voimavarat, kuten talousosaaminen, ketteryys, johtamis-, myynti- ja markkinointiosaaminen sekä taloudelliset tavoitteet olivat vahvoja.
Tyytyväisten yrittäjien yritys menestyy ja työkyky oli hyvä. Lisäksi yrittäjät harrastivat liikuntaa, pitivät lomia, hyödynsivät digitaalisuutta, kokivat ärsyttävää kiirettä harvemmin ja heidän terveyttä edistävät tekijät, kuten sosiaaliset suhteet ja ammatilliset verkostot olivat hyviä.
– Yrittäjätaidot ja -voimavarat ovat tärkeä osa työssäjaksamista. Talous-, myynti- ja markkinointi- sekä johtamisosaaminen takaa sen, että olet jatkossakin menestyvä yrittäjä. Jatkuva ärsyttävän kiireen kokemus on yhteydessä terveysriskeihin, unettomuuteen ja sekä työn ja perheen konflikteihin, Elon Wallin sanoo.
Tyytyväisillä yrittäjillä on myös hyvät ammatilliset verkostot.
Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista oli umpikujassa yritystoiminnan kanssa, mikä kuormittaa henkisesti.
– Tilanne on vaikea, jos yrittäjä joutuu olemaan pois töistä henkisen kuormittavuuden takia. Silloin täytyisi olla yhteydessä terveysalan asiantuntijaan, Wallin sanoo.
Työterveyshuolto käytössä vaihtelevasti
Tilastokeskus kertoo, että 76 prosenttia yrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon sekä itselleen että työntekijöilleen. Neljännes ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa työntekijöilleen, mutta osa heistä on järjestänyt sen itselleen. Kahdeksan prosenttia oli järjestänyt työterveyshuollon työntekijöilleen, mutta ei itselleen.
Joka seitsemäs pienistä työnantajayrittäjistä ei tiennyt velvollisuudestaan järjestää työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen. Yleisesti yrittäjien keskuudessa on tiedon puutetta työterveyshuollosta ja sen mahdollisuuksista sekä eroista perusterveydenhuoltoon. Yrittäjien aika ja energia menevät helposti muihin asioihin.
Työterveyshuollon tarkoitus on edistää sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä huolehtia osaltaan työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.
– Yrittäjillä on mahdollista hakea työeläkeyhtiöistään ammatillista kuntoutusta, jos hänen sairautensa aiheuttavat riskin joutua viiden vuoden sisällä osatyökyvyttömyyseläkkeelle. 70 prosenttia ei tiedä tätä. Hakemus voi lopulta tulla liian myöhään, eikä työkykyä voida enää palauttaa. Työkyvystään huolestuneiden tulisi olla työeläkeyhtiöihinsä yhteydessä ajoissa, sillä autamme mielellämme, Wallin sanoo.
Elina Hakola
elina.hakola ( at ) yrittajat.fi
Kuva: Meeri Utti