Yrittäjät: Hankintalain muutokset voivat vähentää kilpailutusten räätälöintiä

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen hankintalakiin esitettyihin muutoksiin. Toteutuessaan muutokset tekisivät Yrittäjien mukaan julkisista hankinnoista avoimempia sekä säästäisivät myös julkisia varoja ja avaisivat markkinoita. Esimerkiksi sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimus parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin, Yrittäjät toteaa. 

Suomen Yrittäjät on jättänyt hallituksen esityksestä lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle.  

Esityksessä ehdotetaan, että avoimessa menettelyssä olevat julkiset kilpailutukset on jatkossa uusittava, mikäli niihin tulee vain yksi tarjous. Hankintalakia muutettaisiin pk-yritysten näkökulmasta parempaan suuntaan myös siten, että EU-kynnysarvojen ylittävät hankinnat tulisi lähtökohtaisesti jakaa osiin, ja ratkaisusta valittaminen mahdollistetaan. Läpinäkyvyyttä parannettaisiin velvoittamalla hankintayksiköt tekemään jälki-ilmoitukset suorahankinnoista ja sopimusmuutoksista. 

Esitetty yhden tarjouksen kilpailutusten uusimisvelvoite voi vähentää hankintojen räätälöintiä tietyille toimijoille.  

– Tämä lisää kilpailua ja parantaa palveluiden laatua, mikä hyödyttää niin julkista taloutta kuin yrittäjää. Kaikki voittavat, erityisesti veronmaksaja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

– Yritykset jättävät osallistumatta julkisiin hankintoihin usein juuri siitä syystä, että ne ovat räätälöityjä tietyille toimijoille, Pentikäinen lisää. 

Vähimmäisomistus turvaa kilpailua

Sidosyksiköitä eli ns. inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä ollaan täsmentämässä hallitusohjelman mukaisesti siten, että hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä, jolta se tekee inhouse-hankintoja. 

– Nykyinen laki on mahdollistanut inhouse-yhtiöiden hyödyntämisen ja kilpailutusten välttämisen jopa yhden osakkeen nimellisellä omistuksella, johtaja Harri Jaskari Yrittäjistä sanoo.  

Suomessa on satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet omilta yhtiöiltään tukipalveluita ilman kilpailutuksia vain prosentin murto-osien omistuksella.  

– Tämä on lain kiertämistä, johon pitää vihdoin puuttua, Jaskari vaatii. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että sidosyksiköille asetetaan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Selkeä vaatimus ulottuu myös sidosyksiköiden tytär- ja sisaryhtiöihin.  

– Toivomme, että jatkossa julkinen sektori toimii lain hengen mukaisesti, eikä pyri kiertämään kilpailuttamista keinotekoisten järjestelyjen avulla. Kustannussäästöt ovat mahdollisia, jos sidosyksikköhankintoja aletaan aidosti kilpailuttamaan, hän sanoo. 

– Esityksestä käy ilmi, että 10 prosentin vaatimus kohdistuu erityisesti niille toimialoille, joissa kilpailua voi syntyä. Hankintayksiköt ja päättäjät ovat ratkaisevassa asiassa kilpailun lisäämiseksi. Yrityksiä markkinoilla kyllä riittää, Jaskari jatkaa.

Markkinavuoropuhelu jäi puolitiehen

Markkinakartoitus ja markkinavuoropuhelu ovat Yrittäjien mukaan keskeisiä laadukkaan hankintaprosessin onnistumiselle. Hallitusohjelman mukaan markkinavuoropuhelu tulisi olla lähtökohtainen osa hankintaprosessia. Tämä ei Yrittäjien mukaan mietinnön esityksessä vielä toteudu riittävästi.  

Esitetty markkinakartoitus olisi pakollinen vasta yli kymmenen miljoonan euron hankinnoissa.

– Jokainen laadukas ja onnistunut hankinta sisältää vuoropuhelun markkinatoimijoiden kanssa. Esitetyssä muodossa hankintayksikkö voisi tehdä jopa yhdeksän miljoonan euron hankintoja ilman minkäänlaista velvoitetta markkinoiden kartoittamisesta, Jaskari sanoo. 

Suomen Yrittäjät esittää, että markkinakartoituksesta tehdään pakollinen osa kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja.  

– Tämä selkeyttäisi hankintaprosessia ja tukisi kilpailun huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi markkinavuoropuhelun sääntelyä tulisi vahvistaa niin, että se kannustaa entistä avoimempaan yhteistyöhön hankintayksiköiden ja potentiaalisten tarjoajien välillä, Jaskari ehdottaa.