Yrittäjät: Hyvinvointialueiden lisärahat valumassa hallintoon – 500 miljoonaa tarvitaan hoitojonojen purkuun

Valtioneuvosto linjasi viime viikolla, että hyvinvointialueiden rahoittamiseen ohjataan tänä vuonna 500 miljoonaa euroa.

– Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että valtio ohjaisi rahoituksen suoraan hoitojonojen purkamiseen. Nyt kaivattu lisärahoitus on uppoamassa siirtymävaiheen hallintokustannuksiin kuten esimerkiksi it-menoihin. Rahoitus auttaa alueiden kokonaistaloudellista tilannetta, mutta ei varmista sitä, että hoitojonoja saadaan lyhennettyä, sanoo johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru osallistui Yrittäjien ja Hoiva & Terveyden järjestämään suureen sote-seminaariin tammikuun lopulla. Ministeri vakuutteli tuolloin, että rahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille juuri hoitojonojen purkua varten.

– Näyttää siltä, että alueet joutuvat odottamaan, mitä tulemaan pitää, koska viestintä asian ympärillä on ollut epäselvää, toteaa Jaskari.

– Lisäksi hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne. Näin voidaan arvioida, kuka purkaa jonoja laadukkaimmin ja tehokkaimmin: hyvinvointialueen oma tuotanto vai kenties yrittäjät, Jaskari sanoo. 

Yrittäjät on vaatinut, että valtio ei saa lähteä lisärahoittamaan hyvinvointialueita ilman erillisiä vaatimuksia ja katsoo, että hyvinvointialueiden on saatettava julkiseksi tieto siitä, mihin kustannukset menevät.

Samalla on arvioitava tuotantotapoja ja edistettävä monituottajuutta.

– Sote-sektorimme on kriisissä. Nyt tarvitsemme kokonaisvaltaista otetta uudistuksen toimeenpanoon. Ilman avointa tietoa kustannuksista emme voi arvioida, tuottavatko hyvinvointialueet mahdollisimman vaikuttavia palveluita. Ellemme kykene yhdessä arvioimaan kustannuksia kriittisesti, tästä tulee ikävä lasku veronmaksajille, sanoo Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Wickström.

Yrittäjien ratkaisut toimivaan soteen

• Hyvinvointialueen on hankittava laajasti palveluita alan yrityksiltä. Tässä keinoja ovat ostopalvelut, palvelusetelit ja kumppanuudet.
• Ostopalvelut pitää jakaa tarkoituksenmukaisiin osiin, jotta myös pienemmät sote-yrittäjät voivat jättää niihin tarjouksen.
• Palvelusetelin arvo on määriteltävä sellaiseksi, että se mahdollistaa käyttäjälleen palvelun saamisen julkisen sektorin asiakasmaksulla.
• Hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne.

Lue lisää Yrittäjien sote-ohjelmasta: Soteohjelma: Yrittäjäkin voi parantaa – Nostetaan rimaa (yrittajat.fi