Yrittäjät ja SKAL: Raskaalle liikenteelle lisää jakelu- ja taukopaikkoja – ”Logistinen palveluinfra nyt riittämätön”

Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL kannustavat yhteisessä kannanotossaan kuntia ja maakuntaliittoja toimenpiteisiin, jotta maankäyttösuunnitelmiin saadaan raskaan kaluston vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra ja riittävät taukopaikat.

– Tällä hetkellä logistiikan palveluinfra on riittämätön, järjestöt toteavat kannanotossa.

– Tehokas ja nykyaikainen tavaraliikenne ei ole pelkästään yritysten, vaan kaikkien suomalaisten etu. Se edellyttää nykyistä laajempia lataus- ja tankkausmahdollisuuksia eri puolilla Suomea, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

EU:n säätely edellyttää asteittain yhä laajemmalta joukolta yrityksiä päästöjen raportointia, ja tilaajat ovat alkaneet vaatia kuljetusyrityksiltä vähäpäästöisiä käyttövoimia kuljetuksissaan. Moni kuljetusyritys joutuu kuitenkin viivyttämään investointejaan esimerkiksi biokaasu- tai sähkökalustoon, koska riittävää lataus- ja tankkausinfraa ei ole saatavilla kuljetusreittien varrella. Henkilöautoille rakennettu latausinfra ei sovellu raskaalle liikenteelle.

– Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Meidän on huolehdittava siitä, että raskaalle liikenteelle on tarjolla riittävästi alueita kuorman käsittelyyn, lepotauon viettämiseen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaamiseen. On rakennettava aivan uutta palveluinfraa, kuvaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Päästöjen vähentäminen vaatii uutta infraa

Suomen Yrittäjien ja SKALin mukaan maakuntakaavoituksessa ja kuntien maankäyttösuunnitelmissa on otettava vahvasti huomioon raskaan liikenteen jakelu- ja latausinfran rakentaminen tavaraliikenteen reittien varrelle.

SKALin käyttövoimakyselyssä neljännes vastaajista kertoi, että ajoneuvo joutuu säännöllisesti poikkeamaan merkittävästi reitiltään tankkausta varten.

– Jakelu- ja latausverkoston on oltava myös riittävän tiheä, jotta vältetään turhaa liikennettä, tarpeettomia päästöjä ja kustannuksia sekä ajanhukkaa, SKALin Kujala sanoo.

Järjestöjen mukaan myös raskaan liikenteen taukopaikkoja on edistettävä.

Tilan tarve suuri

Suomessa käytettävät ajoneuvoyhdistelmät ovat jopa yli 30 metriä pitkiä ja painavat yli 70 tonnia. Suuret yhdistelmät vähentävät kuljetusten yksikkömäärää ja lisäävät energiatehokkuutta, mutta niiden turvallinen liikennöinti tankkaus- ja latauspisteisiin vaatii riittävästi tilaa. Myös kuljettajilla on oltava riittävät mahdollisuudet lakisääteisiin lepotaukoihin. Tämä asettaa kannanoton mukaan omat haasteensa maankäytölle.

Raskaan liikenteen sähkölatauksessa on järjestöjen mukaan huomioitava sähköverkon riittävä kapasiteetti ja välityskyky.

– Rakennettava lataus- ja tankkausinfra voi kuitenkin olla teholtaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaista ja yhdistyä erilaisiin toimintoihin. Kaikkien palvelupisteiden ei tarvitse palvella kaikkia mahdollisia kalustotyyppejä, sillä eri alueilla saattaa olla myös yritysten omia tiloja ja terminaaleja, kannanotossa todetaan.

– Tien päällä voi olla myös pikalatauspisteitä ilman liikenneasemapalveluita, Kujala lisää.

Järjestöjen mukaan uusissa MAL-sopimuksissa on aiempaa paremmin huomioitu taukopaikka- ja jakeluinfratarpeet.

– MAL-sopimuksiin on kirjattu tavoitteita jakeluinfrasta ja taukopaikoista yksityiskohtaisemmin ja velvoittavammin ja siten, että ne toteuttaisivat TEN-T- ja AFIR-asetusten vaatimuksia. Näin on käytännössä jokaisella MAL-sopimusalueella. Kaupunkiseutujen on kaavoitettava näiden kirjausten mukaiset tauko- ja latauspaikat liikennejärjestelyineen sopimusten mukaisesti ja toteuttamista on myös valvottava, kannanotossa jatketaan.