Yrittäjät kaipaavat yrityslähtöistä elinkeinopolitiikkaa

Paras tulos koulutukselle

Mittariston vastaajista 53 % sanoo tehneensä viimeisen kahden vuoden aikana yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yrittäjien mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan oppilaitosten avulla koettiin myös parantuneen. Mutta yrittäjät olivat kriittisiä kunnan onnistumisesta edistää ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta yrityksiin.

Hankinnat ja kuntien toiminnan yrityslähtöisyys isoimmat kehittämiskohteet

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ja hankintapolitiikka saivat kriittisimmät palautteet yrittäjiltä. Näiden kehityssuunnat kaikissa osa-alueissa arvioitiin vahvasti heikkeneväksi. Kunnan päätöksenteko, yritysten näkökulmasta, ei ole avointa ja nopeaa. Kunta ei kuuntele yrittäjiä tehdessään päätöksiä eikä kunnissa oteta huomioon yritysvaikutuksia päätösten valmistelussa

Mittariston kyselyyn vastanneista yrittäjistä 36 % oli osallistunut julkisiin hankintoihin tarjouksellaan viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajien mielestä kunnat toteuttavat julkisia hankintoja niin, että paikallisilla pk-yrityksillä ei ole osallistumismahdollisuuksia eikä kunnan hankintaosaaminen ole riittävällä tasolla. Ennakoiva tiedottaminen tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista koettiin merkittävästi heikentyneen.

Kunnat saivat myönteistä palautetta liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä yritysten tonttitarpeiden huolehtimisesta. Nämä perinteiset elinkeinopolitiikan teemat ovat olleet pitkään kunnan rutiinia. Yritysten tarpeiden huomioiminen kunnan kaavoituksessa ja yritysten tilatarpeista huolehtiminen ovat puolestaan kehittyneet huonompaan suuntaan. Kuntien markkinointi yritys- ja asuinpaikkana koetaan kehittyneen parempaan suuntaan.

Kuntien ja yrittäjien välinen yhteistyö on kehittynyt parempaan suuntaan. Parantamisen varaa on elinkeinopolitiikan tavoitteiden yhdessä asettamisessa sekä niiden toteuttamisessa. Yrittäjät kokevat elinkeinotoimen resursoinnin heikentyvän entisestään. Seudullisen kehittämisyhtiön tai sitä vastaavan toiminnan ei koeta tukevan yritysten toimintaa. Vastanneista yrittäjistä 49 % on käyttänyt kehitysyhtiön tai vastaavan palveluja viimeisen kahden vuoden aikana.

Puumala Etelä-Savon paras kunta yrittää

Kyselyn perusteella Puumala on Etelä-Savon paras kunta yrittää jo toistamiseen. Puumala sijoittui myös valtakunnallisesti alle 10 000 asukkaan TOP-10 joukkoon elinkeinopolitiikka ja resurssit osa-alueella kahdeksanneksi sekä viestintä ja tiedottaminen osa-alueella kuudenneksi.

Kangasniemi sijoittui toiseksi ja oli nyt kuudetta peräkkäistä kertaa kolmen yritysmyönteisimmän eteläsavolaisen kunnan joukossa.

Sulkava nousi kolmen parhaan kunnan joukkoon.

Elinkeinopoliittinen mittaristokysely

Suomen Yrittäjät teettää kyselyn joka toinen vuosi. Kyselyn avulla kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa. Mittariston tärkein tehtävä on auttaa kuntaa ja sen yrittäjiä tiivistämään yhteistyötä. On tärkeää, että jokaisessa kunnassa päättäjät, viranhaltijat ja yrittäjät käyvät yhdessä raportin tulokset läpi ja valitsevat kehitystoimenpiteet.

Kyselyn tulokset: www.yrittäjät.fi/kunta

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Mirja Haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät mirja.haavikko@yrittajat.fi p. 0500 651 310
puheenjohtaja Nina Rasola, Etelä-Savon Yrittäjät nina.rasola@rl-huolinta.fi p. 050 517 0472