Yrittäjät kiittää hankintalakiin esitettyjä muutoksia – ”Kilpailutusten kiertämiseen pitää vihdoin puuttua”

Työ- ja elinkeinoministeriön esitysluonnos lähti keskiviikkona lausuntokierrokselle. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että julkiset kilpailutukset tulee jatkossa uusia, mikäli niihin tulee vain yksi tarjous.  

Hankintalakia muutettaisiin pk-yritysten näkökulmasta parempaan suuntaan myös siten, että EU-kynnysarvojen ylittävät hankinnat tulisi lähtökohtaisesti jakaa osiin, ja ratkaisusta valittaminen mahdollistetaan. Läpinäkyvyyttä suorahankintoihin parannetaan velvoittamalla hankintayksiköt tekemään suorahankinnoista jälki-ilmoitukset. 

Esitetty yhden tarjouksen kilpailutusten uusimisvelvoite voi vähentää hankintojen räätälöintiä tietyille toimijoille.  

– Tämä lisää kilpailua ja kasvattaa tarjousten määrää, mikä hyödyttää niin julkista taloutta kuin yrityksiäkin. Vastaavaa keinoa on kokeiltu Tšekissä kohtuullisen hyvillä tuloksilla, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo. 

– Yritykset jättävät osallistumatta julkisiin hankintoihin usein juuri siitä syystä, että ne ovat räätälöityjä tietyille toimijoille, Jaskari sanoo. 

Vähimmäisomistus turvaa kilpailua

Sidosyksiköitä eli ns. inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä täsmennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä, jolta se tekee inhouse-hankintoja. 

– Nykyinen laki on mahdollistanut inhouse-yhtiöiden hyödyntämisen ja kilpailutusten välttämisen jopa yhden osakkeen nimellisellä omistuksella, elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannes Torppa Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että sidosyksiköille asetetaan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Selkeä vaatimus ulottuu myös sidosyksiköiden tytär- ja sisaryhtiöihin. Yrittäjien mukaan tämä estää keinotekoiset järjestelyt vaatimuksen kiertämiseksi, ja näin varmistetaan, että kilpailu säilyy reiluna ja julkisia varoja käytetään tehokkaasti. 

– Suomessa on satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet omilta yhtiöiltään tukipalveluita ilman kilpailutuksia vain prosentin murto-osien omistuksella. Tähän kilpailutusten kiertämiseen pitää vihdoin puuttua, vaatii Jaskari. 

Markkinavuoropuhelu jäi puolitiehen

Markkinakartoitus ja -vuoropuhelu ovat keskeisiä laadukkaan hankintaprosessin onnistumiselle. Hallitusohjelman mukaan markkinavuoropuhelu tulisi olla lähtökohtainen osa hankintaprosessia. Yrittäjien mukaan tämä ei vielä toteudu riittävästi esitysluonnoksessa.  

Esitetty markkinakartoitus olisi pakollinen vasta yli 10 miljoonan euron hankinnoissa. 

– Jokainen laadukas ja onnistunut hankinta sisältää vuoropuhelun markkinatoimijoiden kanssa. Esitetyssä muodossa hankintayksikkö voisi tehdä jopa yhdeksän miljoonan euron hankintoja ilman minkäänlaista velvoitetta markkinoiden kartoittamisesta, Jaskari sanoo. 

Suomen Yrittäjät esittää, että markkinakartoituksesta tehdään pakollinen osa kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja.  

– Tämä selkeyttäisi hankintaprosessia ja tukisi kilpailun huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi markkinavuoropuhelun sääntelyä tulisi vahvistaa niin, että se kannustaa entistä avoimempaan yhteistyöhön hankintayksiköiden ja potentiaalisten tarjoajien välillä, Torppa sanoo. 

Suomen Yrittäjät kannustaa, että sen alue- ja paikallisyhdistykset, toimialajärjestöt ja jäsenyritykset antaisivat ehdotuksesta lausunnon. 

– Tiedämme, että monet suomalaiset yritykset odottavat avoimempaa kilpailua ja järkevämpiä hankintoja. Nyt siihen on jokaisella mahdollisuus vaikuttaa, Torppa sanoo.