Yrittäjät: Liian usein unohtuu, että kaikki yritykset olleet alussa mikroyrityksiä
Suomen Yrittäjien mukaan käytännön politiikassa unohdetaan liian usein, että kaikenkokoinen yritystoiminta on tärkeää.
Työ- ja elinkeinoministeriö on päivittämässä valtioneuvoston yrittäjyyden periaatepäätöksen strategisemmaksi asiakirjaksi. Erityisenä painopistealueena on pk-yrittäjyys.
Periaatepäätöksen lausuntokierros päättyi juuri. Suomen Yrittäjät pitää lausunnossaan periaatepäätöksen lähtökohtia hyvinä. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu yrittäjyyden edistämisen olevan yksi keskeisimmistä painopistealueista.
Periaatepäätöksessä korostetaan, että kaikenkokoinen yritystoiminta on tärkeää. Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin mukaan tämä kuitenkin unohtuu helposti käytännön politiikkatoimissa.
– Suomessa arvostetaan helposti muoti-ilmiöiden mukana joitakin yrityksiä ja toimialoja. Joskus start up -yritykset ovat kaikki kaikessa, joskus korostetaan taas veturiyrityksiä ja joskus mittelstand-yrityksiä. On hyvä muistaa, että kaikki nykyiset kasvuyritykset ja suuret yritykset ovat olleet mikroyrityksiä matkansa alussa, Jaskari toteaa.
Mikroyritykseksi luokitellaan yritys, jonka palveluksessa on alle 10 henkeä.
– Periaatepäätös puuttuu jo lähtökohdissaan hyvin Suomen nykyiseen yrittäjyyden ongelmaan. Yritykset eivät halua kasvaa, ja senkin takia yritysten investoinnit ovat laskusuunnassa. Lisäksi olemme luoneet yrittäjille byrokratian, joka vie yrittäjän voimat ja energian. Tuore Soteri-rekisteri on kovin valitettava mutta ei valitettavasti epätyypillinen esimerkki, Jaskari jatkaa.
Yrittäjät haluaa kiinnittää poliittisten päättäjien huomion siihen, onko Suomi otollinen kotipesä kasvun pohjan luomiselle.
– Meillä on paljon kauniita sanoja yrittäjyydestä ja kasvusta, mutta ovatko käytännön teot jotain aivan muuta kuin puheet? Pitäisikö tekojen vastata enemmän puheita, Jaskari kysyy lausunnossa.
“Luokatonta julkista hallintoa”
Yrittäjien mukaan elinkeinopolitiikka on ymmärrettävä laajempana kokonaisuutena kuin vain yrityspalveluina ja julkisina rahoitusinstrumentteina yrityksille. Erittäin monella poliittisella päätöksellä on yrittäjyysvaikutuksia, ja siksi Yrittäjät on pitänyt esillä yritysvaikutusten arvioinnin merkitystä.
Yksi esimerkki käytännön ristiriidasta on julkiset hankinnat.
– Julkinen sektori ostaa yhä enemmän suoraostoja omilta inhouse-yhtiöiltään ilman reilua kilpailua. Hallituksella on nyt ohjelmassaan hyviä kirjauksia tilanteen parantamiseksi, mutta teot ratkaisevat, Yrittäjien Jaskari kirjoittaa lausunnossa.
Toinen esimerkki on tavoite yksinkertaistaa hallintoa ja joustavoittaa yritysten toimintamahdollisuuksia.
– Samanaikaisesti kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterivaikeudet estävät yrittäjiä aloittamasta omaa liiketoimintaa. Käsien nostelu ei riitä vastaukseksi yrittäjille, jotka eivät viivästysten takia pysty harjoittamaan ammattiaan. Viime kuukausina moni sote-alan yrittäjä on ajautunut konkurssiin.
Periaateohjelmassa luvataan myös, että julkisella yritysrahoituksella paikataan markkinapuutteita, jaetaan riskiä ja katalysoidaan yritysten rahoitusta. Samaan aikaan esimerkiksi yrittäjien investointiavustukset ovat kuitenkin jumissa TEM:n tietoliikenneongelmien takia.
– Investointiavustuksen saaneet yrittäjät joutuvat itse toimimaan pankkeina eli ovat ottaneet kalliita luottoja, jotta saavat sovitut investointinsa maksettua, kun investointiavustuksia ei saada tilille. Tämä on luokatonta julkista hallintoa yrittäjien näkökulmasta.
Suomen Yrittäjien koko lausunnon voit lukea tästä.
Nostoja Yrittäjien lausunnosta
- Suomen sisäinen yrittäjyyden toimintaympäristö pitäisi olla erittäin proaktiivinen ja yrittäjyyteen kannustava kaikilla hallinnon ja politiikan tasoilla – ei vain yrityspalveluissa. Julkisen sektorin ei pidä tulla vääristämään kilpailua niille sektoreille, joissa jo toimii paljon yrityksiä.
- Julkisen rahoituksen perustehtävä eli rahoituksen markkinapuutteiden täydentäminen ei saa unohtua. Ei ole tarkoituksenmukaista, että julkista rahaa suunnataan ”trendin mukana” sinne, missä yksityistä rahaa on runsaasti tarjolla.
- Pk-yritysten aseman turvaamiseksi Suomen on tärkeä edistää myös reilua valtiontukipolitiikkaa EU:ssa. Keskeisenä osana sisämarkkinoiden toimivuuden palautusta pitää olla valtiontukipolitiikan väliaikaisiksi tarkoitetuista kriisituista luopuminen ja palaaminen aiempaan normaaliin valtiontukipolitiikkaan.
- Suomen innovaatiopolitiikassa korostetaan liikaa nopeasti kasvavia yrityksiä ja nopeaa viennin kasvua. Meillä on laaja yrityskanta, joka kasvaa vuosittain vajaa 10 prosenttia. Tärkeä kysymys on, haluavatko julkiset yrityspalvelut olla tukemassa myös niitä yrityksiä, jotka uskovat maltillisempaan, mutta kuitenkin kestävään kasvuun ja kansainvälistymiseen. Oleellista ei ole se, minkä kokoinen yritys on tällä hetkellä ja millä nopeudella yritys kasvaa, vaan millainen on sen kasvupotentiaali.
- Omistajanvaihdosten merkitystä kasvun lähteenä ei vielä tiedosteta. Periaatepäätöksessä ei ole mainittu veropolitiikkaa yrittäjyyden tukemisen keinona muuten kuin että se on yksi keino yrittäjyyden edistämiseksi. Nyt tarvitaan kotimaiseen omistamiseen tukevaa verojärjestelmää ja tekoja omistajanvaihdosten aktivointiin. Samoin on edesautettava suomalaisten institutionaalisten sijoittajien ja säätiöiden mahdollisuuksia sijoittaa listaamattomiin yrityksiin.
- Työn uudet muodot edellyttävät tulevilta työvoimaviranomaisilta kykyä uuteen yhteistoimintaan eri alueiden ja julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Ne merkitsevät tietojohtamisen modernien toimintatapojen käyttöönottoa. TE2024-uudistus on historiallinen tilaisuus luoda uudenlaiset TE-palvelut, jotka vastaavat paremmin työmarkkinoiden ja yritysten tarpeisiin.
- On erittäin tärkeää, että työttömyyden hoidosta siirrytään työllisyyden edistämiseen. Tarvitsemme uusia osaajia myös ulkomailta entistä enemmän. Kansainvälisten rekrytointien lupaprosessien sujuvuutta ja ennakoitavuutta tulee edelleen kehittää. Lisäksi on välttämätöntä varmistaa, että mukana muuttavien perheiden kotiutumista edistetään, koska muussa tapauksessa osaajat eivät valitse Suomea uudeksi kotimaakseen.
- Suomella ei ole varaa menettää yhtään yritystä ja työpaikkaa turhaan konkurssiin. Jos yrittäjä epäonnistuu, on sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaista että inhimillisesti oikeudenmukaista saada hänet nopeasti takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi ja tuottavaksi toimijaksi. Jos yrittäjä ajautuu konkurssiin tai saa maksuhäiriömerkinnän, on lainsäädännössämme ja käytännöissämme useita esteitä yritystoiminnan jatkamiselle tai uudelle yritystoiminnalle.
- Selvitysten mukaan pitkät maksuajat aiheuttavat taloudellista haittaa pk-yrityksille. Yrittäjät pitää tärkeänä, että yritysten pitkiä maksuaikoja selvitetään ja että asetetaan valvova viranomainen, jolle pk-yritykset voivat matalalla kynnyksellä ilmoittaa mahdollisista maksuehtolain vastaisista toimista.
Vinkkaa meille juttuaihe!
