Yrittäjät pitävät kiinni tulevaisuususkostaan

Kyselytutkimus kertoo yritysten karusta tilanteesta: liiketoiminta vähentynyt liki 80 % yrittäjistä Kyselytutkimuksen tulokset eivät yllättäneet: liiketoiminnan vähentymisestä kertoo 79 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä. 30 % kertoo liiketoiminnan vähentyneen yli 50 % normaalista ja 13 % kertoo liiketoiminnan loppuneen kokonaan.

Yllättäen iskenyt kriisi on vaikuttanut yrityksiin hyvin eri tavoin. Kysyttäessä arviota koronakriisin jälkeisestä ajasta vain 5 % uskoo ajautuvansa konkurssiin tai yrityssaneeraukseen ennen kriisin päättymistä. Vastaavasti 52 % arvioi liiketoiminnan jatkuvan sopeutettuna, kun taas 43 % arvioi toiminnan jatkuvan kuten ennen kriisiä.

– Kyselystä käy ilmi, että työnantajayritysten ja yksinyrittäjien kokema vaikutus on erilainen ja näiden ryhmien sisälläkin on vaihtelua. Yleisesti voidaan todeta, että työnantajayrityksissä liiketoiminnan väheneminen on ollut selvästi maltillisempaa toimialasta riippuen. Teollisuudessa toiminta on jatkunut toistaiseksi lähes normaalina, kun taas esimerkiksi ravintoloiden tilanne on päinvastainen, Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo kiteyttää.

– Suomen Yrittäjien syksyllä 2019 teettämän kyselyn mukaan keskiverto yksinyrittäjä on palvelualalla toimiva yrittäjä, joka tienaa korkeintaan 2 000 € kuukaudessa. Yksinyrittäjien tilanne on tällä hetkellä todella vaikea, aivan kuten koko palvelualan. Yksinyrittäjille kuntien toimesta maksettava kertaluontoinen tuki on hyvä apu ensihätään, mutta ei kanna pitkälle, Vihervirta-Vuontelo jatkaa.

Tärkeintä tässä hetkessä: luotettava tieto ja nopea rahallinen tuki

Kysyttäessä tarvittavasta tuesta korostuu yrittäjien vastauksissa kaksi tekijää: tieto ja raha. Tietoa kaivataan erityisesti saatavilla olevista tukimuodoista ja niiden hakutavoista. Kyselyyn vastanneiden tärkeimmiksi tiedonlähteiksi nimettiin Suomen Yrittäjien korona-aiheinen sivusto (67 %). Toiseksi tärkeimmäksi tiedonlähteeksi nousi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (20 %). Merkittävä osa kertoi saavansa tietonsa mediasta tai yrittäjäkavereilta.

– Liikkeellä on paljon mutu-tietoa ja väärää informaatiota, joka lisää epävarmuutta. Sitä suuremmalla syyllä vähintäänkin julkisilta tahoilta annettavan tiedon tuleekin olla selkeää, oikeaa ja yhdenmukaista, Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Tiina Wangel toteaa.

Erityisen tärkeäksi koetaan tieto tai edes valistunut arvaus kriisin loppumisen ajankohdasta. Tämä on ehdotonta, jotta voidaan suunnitella tulevaisuutta ja arvioida sopeutustoimenpiteiden laajuutta.

Suuri osa yrittäjistä on tällä hetkellä tilanteessa, jossa kassatulo on loppunut, mutta kulut, kuten sähkö, jätehuolto, verot sekä tietoliikenne-, vakuutus- ja YEL-maksut juoksevat koko ajan.

Vaikeuksia lisää se, että osa suuremmista yrityksistä on maksanut laskujaan pienemmille viiveellä tai jättänyt kokonaan maksamatta. Suomen Yrittäjät tiedotti muutama viikko sitten vastaavasta ilmiöstä, jossa maksuaikoja on venytetty jopa 120 päivään tai pahimmillaan vain ilmoitettu, ettei laskua nyt makseta. Toisaalta osa yrityksistä on osoittanut solidaarisuutta toisille maksamalla laskunsa etuajassa.

– Vallitseva tilanne paljastaa paljon toimijoiden arvoista ja kertoo yhteiskuntavastuun kantamisesta. Kaikkien yritysten olisi nyt äärimmäisen tärkeää ymmärtää omien toimien merkitys osana kokonaisuutta ja arvoketjuja. Laskutettujen maksujen saaminen voi olla monelle yritykselle tulevaisuuden ratkaiseva tekijä, Wangel kertoo.

Kyselyn vastausten mukaan jaksaminen on suoraan verrannollinen tuen määrään, ja taloudellisella mielenrauhalla on suuri merkitys ihmisen henkiselle hyvinvoinnille ja jaksamiselle.

Rahan puute vaikuttaa myös suoraan palkanmaksukykyyn. Kysyttäessä toteutetuista sopeutustoimista nousee yrittäjän palkanmaksun lopettaminen yleisimmäksi toimenpiteeksi (35 %). Toiseksi yleisin sopeuttamistoimi on henkilöstön lomautukset (30 %). Myös maksuaikajärjestelyt (27 %) ja lainojen lyhennysvapaa (22 %) nousevat keinoina vahvasti esiin. Sen sijaan uuden lainan ottamista ei suosita vaihtoehtona; uutta lainaa on hakenut ainoastaan 9 % kyselyyn vastanneista.

Huomionarvoista on, että 28 % kyselyyn vastanneista ei ole vielä ryhtynyt sopeutustoimiin.

– Tämä voi kertoa siitä, että kriisin vaikutukset eivät vielä näy omalla toimialalla, vaikutukset eivät ole valuneet arvoketjussa vielä alaspäin, tai että yrityksellä on riittävästi puskuria entuudestaan, Vihervirta-Vuontelo arvioi.

Omillaan toimeen tuleminen on kunnia-asia

Usko tulevaisuuteen on yrittäjäkentässä kriisistä huolimatta vahva. Kysyttäessä kriisin jälkeisestä ajasta arvioi 95 % vastaajista jatkavansa liiketoimintaa kuten ennenkin tai sopeutettuna.

– Yrittäjät pitävät kiinni tulevaisuususkostaan. Tämä on uskomattoman hyvä viesti ja valaa toivoa tulevaan. Tokikaan asia ei ole ihan näin ruusuinen, viiteen prosenttiin mahtuu iso määrä yrityksiä eikä yhtään ”turhaa” yrityksen lopettamista haluta. Keinoja toiminnan lopettamisen estämiseksi kuitenkin riittää vielä ja paljon on tehtävissä, Vihervirta-Vuontelo toteaa.

Yrittäjät kertovat kyselyssä mm. uusien tuotteiden ja palveluiden kehityksestä, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä, lomien aikaistamisesta ja kerrytettyjen säästöjen käyttämisestä.

– Kyselyn avoimista vastauksista käy ilmi, että taistelutahtoa löytyy. Yrittäjät ovat luovia ja kehittävät aktiivisesti uusia liiketoiminnan harjoittamisen keinoja. Monelle yrittäjälle kyky elättää itsensä ja olla hyvä veronmaksaja on kunnia-asia. Vastauksista kuultaa läpi halu toimia yhteiskunnan hyväksi esimerkiksi työpaikkojen tarjoamisen kautta, kommentoi Wangel.

Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa, että vaikeuksia tai jopa konkurssin kohdannut yrittäjä on kokemuksineen edelleen arvokas yhteiskunnan jäsen. Järjestö kokee tärkeäksi, että konkurssin tehneille yrittäjille suodaankin uusia mahdollisuuksia myös kriisin jälkeen. Konkursseihin on vanhastaan liitetty Suomessa vahva häpeän ja epäonnistumisen ilmapiiri sen sijaan, että liiketoiminnan päättyminen nähtäisi luonnollisena osana yrityksen elinkaarta.

– Suhtautuminen konkurssin tehneisiin yrittäjiin on parantunut menneistä vuosista, mutta tekemistä on edelleen. Toivon, että viimeistään koronakriisin jälkeen ymmärrettäisi, ettei konkurssi ole aina yrittäjän oma vika, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kertoo.

Oikeusministeriö pohtii paraikaa keinoja liiketoiminnan lopettavien yrittäjien aseman helpottamiseksi. Pöydällä ovat mm. yrityssaneerauksen mahdollistaminen laajemmalle joukolle, järjestelymallien väliinputoajajoukon parempi huomioiminen sekä ulosottoon liittyvät seikat.

Yrittäjyyden merkitys kuntien elinvoimalle tunnistettu – vuoropuhelu vahvistunut entisestään

Päijät-Hämeen Yrittäjät on seurannut aktiivisesti kuntien päätöksiä yrityksille kohdennettavista tukitoimista, joita on tehty ansiokkaasti.

– Päijät-Hämeen kunnista jokainen on päättänyt yrityksien tukemista koskevista toimenpiteistä. Vaihtelua kuntien välillä toki on, ja tukitoimet vaihtelevatkin aina palvelusetelien käyttöönotosta julkisten tahojen vuokrahelpotuksiin. Yrittäjyyden edellytysten turvaaminen on tärkeää koko yhteiskunnan näkökulmasta, sillä liiketoiminnan sakkaamisen kerrannaisvaikutukset ovat isot. On ollut hienoa huomata, että kuntien ja yrittäjien välinen yhteistyö on lisääntynyt, Vihervirta-Vuontelo kertoo.

Suomen Yrittäjät julkaisi päivitetyn aluekehitysohjelmansa 15.4. Aluekehitysohjelma kiteyttää yrittäjäjärjestön näkökulmasta tärkeimmät toimenpiteet kuntien elinvoiman säilyttämiseksi.

– Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on aluekohtaisten selviytymissuunnitelmien laadinta yhdessä yritysten, maakunnan, kuntien, oppilaitosten, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY), kehitysyhtiöiden sekä pankkien ja Finnveran edustajan kesken, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala huomauttaa.

Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelma on luettavissa täältä >