YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

21.12.2019 klo 10:25
Uutinen

Yrittäjät toivovat paikallisen sopimisen mahdollisuuksia – ”Jos tulee viikko lunta putkeen, ne ovat kalliita lumia”

Paikallinen sopiminen on ollut päättäjien pöydillä pitkään, mutta kehitysaskeleet ovat olleet pieniä. Paikallinen sopiminen antaisi pienille yrityksille paremmat mahdollisuudet pärjätä ja varautua sesonkiluontoiseen työhön.

Tuoreessa Yrittäjägallupissa yrittäjien vastausten perusteella kolme tekijää edistäisi työpaikkojen syntymistä tehokkaimmin. Ylivoimainen ykkönen on paikallisen sopimisen lisääminen. Näin vastasi puolet kyselyyn osallistuneista reilusta tuhannesta vastaajasta.

Kyselyn toteutti Kantar TNS joulukuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Erityisesti teollisuudessa ja isommissa yrityksissä paikallinen sopiminen korostuu.

Kannatusta paikallinen sopiminen saa pienissäkin yrityksissä. Kiinteistöhoitoyritys OrigoHuollossa tehdään pitkää päivää, kun lumityöt ja hiekoitukset sitä vaativat.

– Silloin tarvitaan koko kalusto ja miehitys töihin. Jos lunta tulee viikko putkeen, sitä aurataan ylitöinä. Niistä tulee kalliit lumet. Paikaillisessa sopimisessa voitaisiin ottaa tilanteet paremmin huomioon ja pitkän päivän saisi pitää vapaana hiljaisempana ajankohtana, Yrittäjä ja toimitusjohtaja Pirjo-Liisa Virtanen toteaa.

Hän teroittaa, että työstä täytyy saada kunnon palkka ja sen yrittäjä haluaa maksaa. Yrittäjägallupissa vain yhdeksän prosenttia vastasi, että työllistämistä helpottaisi alhaisempi palkkataso.

Virtasen mukaan tärkeää on saada hommat hoitumaan ja työntekijöille töitä. Usein yrittäjät tinkivät omasta toimeentulostaan, jotta työntekijöille saa kaiken maksettua.

– Pienissä yrityksissä kukaan ei kääri isoja rahoja. Emme halua polkea työntekijöiden etuja, sillä se ei ole kenenkään etu, Virtanen tokaisee.

Paikallinen sopiminen antaisi pienille yrityksille paremmat mahdollisuudet pärjätä ja varautua sesonkiluontoiseen työhön. Asia on ollut päättäjien pöydillä pitkään, mutta kehitysaskeleet ovat olleet pieniä, hyvin pieniä.

– Luulen, että tämä on tulevien sukupolvien asia, sillä työn luonne tulee muuttumaan. Enää ei tehdä 20–40-vuotisia työuria. Viisi vuotta on jo pitkä aika. Sitä kautta tämä asia etenee. Toivottavasti tulevaisuudessa ei tarvitse kirjata joka asiaa enää kaikkea määräävään työehtosopimukseen, Virtanen sanoo.

Mahdollisuus sopia ylityö- ja sunnuntaikorvauksista lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista poiketen oli kannustavaa 26 prosentin mielestä.

Työllistäjän taloudellinen tuki helpottaisi pieniä yrityksiä

Toiseksi suosituin keino työllistämiseksi olisi työnantajan taloudellinen tuki.

– Palkka- tai rekrytointituen kaltaiselle työkalulle olisi kysyntää, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Virtanen tukisi työnantajia erityisesti osaamisvajeen paikkaamisessa.

– Työllistäminen olisi helpompaa, jos saisi taloudellista tukea osaamisvajeen paikkaamiseen. Koulutus ja perehdytys vie yrittäjän tai muun henkilöstön aikaa. Oppisopimus ei ole paras vaihtoehto, koska jo koulutusjaksolta oppijalle maksetaan sellaisia summia, joihin pienyrittäjällä ei useinkaan ole mahdollisuuksia, Virtanen toteaa.

Irtisanomisen helpottaminen mahdollistaisi kehittämisen

Rekrytointi on yrittäjälle iso päätös. Irtisanomisen hankaluus on monelle yrittäjälle syy olla palkkaamatta uutta työvoimaa. Kyselyyn vastanneista 41 prosenttia oli sitä mieltä, että irtisanomisen helpottaminen kannustaisi työllistämiseen.

– Kun yrittäjä on kiikun kaakun päätöksen kanssa, palkatako vai ei, kynnys palkkaamiseen on iso. Irtisanomisen helpottaminen madaltaisi kynnystä, jos ei ole varmuutta siitä, että työtä on mahdollista tarjota myös tulevaisuudessa. Lyhytaikainenkin työsuhde olisi helpompi tarjota ja tarjouksia laskisi varmemmin mielin, Virtanen sanoo.

Ongelma nykyisessä irtisanomisen hankaluudessa on myös siinä, että jos yritykset eivät uskalla palkata tai työvoimaa ei ole saatavilla, niiden kasvu ja kehitys hidastuu.

– Tarjouksia jää tekemättä, kun ei ole työvoimaa. Tarjouksia tarvitsevat eivät saa niitä, ja työntekijät eivät saa töitä. Tämä tilanne ei palvele ketään, Virtanen sanoo.

– Irtisanoa voi tuotannollis-taloudellisin perustein, mutta sekin on oma prosessinsa, johon ei välttämättä haluta lähteä, hän jatkaa.

Viime vaalikauden muutokset auttoivat työllistämään

Viime vaalikaudella pidennettiin koeaikaa kuuteen kuukauteen, mahdollistettiin määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustetta, lyhennettiin takaisinottovelvollisuutta ja helpotettiin hieman henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.

38 prosenttia vastaajista kertoi, että nämä muutokset lisäsivät halukkuutta palkata työntekijöitä. Vahvimmin muutokset vaikuttivat yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joista 61 prosenttia koki muutosten lisänneen palkkaamisintoa. 5–9 työntekijää työllistävistä yrittäjistä näin koki puolet, 2–4 työllistävistä 40 prosenttia ja yksinyrittäjistä neljännes. Toimialoista muutokset vaikuttivat eniten teollisuudessa, jossa 62 prosenttia yrittäjistä koki niiden rohkaisseen palkkaamaan.

– Kysely osoittaa, että edellinen hallitus teki vaikuttavia muutoksia. On merkittävä viesti, kun 38 prosenttia sanoo, että viime vaalikauden muutokset lisäsivät halukkuutta työllistää, Pentikäinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Avaa pop-up -ikkuna