Yrittäjät: Työpaikkasopimisen edistäminen vaatii lakimuutoksia – ”Noin 50 paikallisen sopimisen kieltoa pitää poistaa”

Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksiä vahvistettaisiin niin työnantajaliittoihin kuuluvissa yirityksissä kuin liittoihin kuulumattomissa, jotka noudattavat alansa työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella. Työministeri Tuula Haatainen nimesi selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.

Paikallisen sopimisen työryhmän työ tiivistyy hallituksen puoliväliriihen lähestyessä. Ministerityöryhmä käsittelee työn edistymistä kokouksessaan keskiviikkona 3. maaliskuuta.

Osa työryhmässä käsitellystä materiaalista tuli julkiseksi, kun selvityshenkilöiden paikallista sopimista koskeva selvitys julkistettiin maanantaina.

Ihmisiä ja yrityksiä kohdeltava yhdenvertaisesti – kuuluipa liittoon tai ei

Työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan selvityshenkilöt Ahtela ja Salminen nostavat esille osittain aivan oikeita asioita. He toteavat, että paikallista sopimista voitaisiin laajentaa esimerkiksi ottamalla tarkasteluun eräiden työlainsäädäntöön sisältyvien sopimiskieltojen kattavuus. Tästä Suomen Yrittäjät on pitkään puhunut.

– Tällä hetkellä työlainsäädännössä on yli 50 sopimisen kieltoa: vaikka työehtosopimus antaisi mahdollisuuden sopia, liittoon kuulumattomalta yritykseltä se on kielletty, Makkula painottaa.

Selvityshenkilöiden mukaan järjestäytymättömät yritykset eli työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset tulisi saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa.

Eduskunta on ollut samaa mieltä. Se antoi viime vaalikauden lopulla työaikalain hyväksymisen yhteydessä lausuman, jonka mukaan työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja heidän edustajiensa valtuuksia selkiytetään tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.

– Eduskunnan tahto osoittaa sen, että ihmisiä on työmarkkinoilla kohdeltava yhdenvertaisesti riippumatta siitä, kuuluvatko he johonkin liittoon vai ei, Makkula korostaa.

80 prosenttia työnantajayrityksistä ei kuulu liittoon

Makkula pitää omituisena selvityshenkilöiden toteamusta, että paikallisen sopimisen “merkittävä hyötypotentiaali” on edelleen normaalisitovassa kentässä.

– He ilmeisesti ajattelevat, että sopimista voisi lisätä lähinnä liittoihin kuuluvissa yrityksissä. Tätä he perustelevat sillä, että normaalisitovan kentän yritykset kattavat noin 900 000 työntekijän määrällään suurimman osan työmarkkinoita.

– He unohtavat, että työnantajayrityksistä noin 80 prosenttia ei kuulu työnantajaliittoon, Makkula toteaa.

Suomen vajaasta 90 000 työnantajayrityksestä 50 000 yritystä on velvollisia noudattamaan työehtosopimusta yleissitovana, ja näitä yrityksiä koskevat laissa olevat paikallisen sopimisen kiellot. Lisäksi noin 20 000 työnantajayritystä ei ole velvollisia noudattamaan mitään työehtosopimusta.

– Nämä liittoihin kuulumattomat yritykset työllistävät noin 600 000 työntekijää. Jos valtaosa yrityskentästä ja iso osa työntekijöistä unohdetaan, työpaikkasopiminen ei voi edetä, Makkula korostaa.

Siksi on välttämätöntä tehdä lainsäädäntömuutoksia, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimiskiellot ja lisätään myös muilla tavoin lainsäädännössä sopimismahdollisuuksia kaikissa yrityksissä.

Lue Janne Makkulan blogi aiheesta täällä

toimitus(at)yrittajat.fi