Yrittäjät tyytyväisiä VM:n työllisyystoimiin – Hollolalaisyrittäjä kertoo oman reseptinsä työllistämisen helpottamiseen

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan muitakin toimia kuitenkin tarvitaan. Hallitus päättää työllisyystoimista syyskuun budjettiriihessä.

– Työttömyysturvajärjestelmää on välttämätöntä uudistaa, ja raportti antaa sille hyvät askelmerkit. Lisäksi on toteutettava oikeudenmukaisuutta lisäävä yleinen ansioturva siten, että kaikki, jotka maksavat vakuutusmaksuja, ovat myös ansiosidonnaiseen etuuteen oikeutettuja, Pentikäinen sanoo.

VM: Työttömyysturvan enimmäiskesto kasvaisi työssäolon pituuden mukaan

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa työllisyysasteen nousu on keskeisin yksittäinen elementti, joka tuo tuloja. Hallitusohjelman tavoitteena on päättää toimista, jotka kasvattavat työllisten lukumäärää 60 000 henkilöllä normaalissa suhdannetilanteessa. Hallitus on myös kertonut määrittelevänsä budjettiriihessä työllisyystavoitteen, joka on korkeampi kuin aiemmin ilmoitettu 60 000.

Kansliapäällikkö Martti Hetemäki taustoitti työllisyystilannetta tiedotustilaisuuden alussa kertomalla, että kesäkuun lopussa oli 417 000 työtöntä työnhakijaa, joista osa on kokoaikaisesti lomautettuina.

– Meillä on ilmeinen riski siihen, että niin kuin aikaisemmissa taantumissa kerran korkealle noussut työttömyys pyrkii jumiutumaan korkealle tasolle, totesi Hetemäki.

Muistion keskeisiä keinoja ovat työttömyysetuuksien uudistaminen niin, että uudistettaisiin muun muassa työttömyysturvan työssäoloehto yksinkertaisemmaksi ja automaattiseksi tulorekisteriä hyödyntäen siten, että työttömyysturvan enimmäiskesto kasvaisi työssäolon pituuden mukaan.

Mikä keino auttaisi työnantajaa parhaiten palkkaamaan lisää työntekijöitä?

Hollolalaisen TK-Työkalutiimi Oy:n toimitusjohtaja Marianne Nurminen kaipaisi myös muita keinoja VM:n muistion keinovalikoiman lisäksi nostamaan työllisyysastetta.

– En nähnyt tässä mitään, mikä auttaisi suoraan yrityksiä siinä, että työllistettäisiin enemmän.

Niin Marianne Nurminen kuin yrittäjäjärjestö toteavat tarvittavan uudistuksia, jotka helpottavat yritysten mahdollisuuksia tarjota ihmisille työtä.

– Koronakriisi on osoittanut, että samallakin toimialalla toimivat yritykset tarvitsevat hyvin erilaisia toimenpiteitä töiden ja työehtojen järjestelyyn. Tarvitaan siis lisää yrityskohtaisuutta työehtojen sopimiseen, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Janne Makkulan mukaan tutkimukset osoittavat erityisesti sen, että paikallinen sopiminen parantaa tuottavuutta ja sitä kautta työllisyyttä, Makkula toteaa.

Nurminen on Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnan jäsen. TK-Työkalutiimi Oy valmistaa ruiskuvalumuotteja ja muovituotteita muun muassa sähkö- ja elektroniikkatarviketeollisuuden tarpeisiin. Yritys työllistää 23 työntekijää.

Työn hinta nousee Suomessa päättyneellä työehtosopimuskierroksella.

– Työn hinta on noussut paljon. Kuulumme Teknologiateollisuuteen, ja meillä on paikallinen sopiminen käytössä. Meillä on hyvin pystytty yrityksessä sopimaan muun muassa pekkasten käyttämisestä, palkankorotuksista ja hyvin monesta asiasta.

Nurmisen mielestä olisi tärkeää, että paikallinen sopiminen saataisiin ulotettua yleisesti kaikille aloille.

– Jos mietitään ikääntyneiden parempaa työllistämistä, uskon, että siinä auttaisi valtiovarainministeri Matti Vanhasen esittämä malli, että olisi eri vero eläkkeestä ja työstä.

– Se, että esitetään opiskelijoiden tulorajan nostamista, on hyvä. Se motivoi opiskelijoita tienaamaan enemmän ja uskon, että sitä kautta lyhentää opiskeluaikoja. TE-palveluissa taas pitäisi panostaa työttömien ohjauksen laatuun.

Korona vei Nurmisen yrityksen liikevaihdosta yli 20 prosenttia, kun verrataan tämän vuoden ensimmäistä puolikasta edellisvuoteen.

– Syksy näyttää pelottavan hiljaiselta. Varovaisuus on lisääntynyt, jo keväälläkin peruuntui tai lykkääntyi osa tilauksista. Olemme saaneet uusia asiakkaita suojavälinepuolelle, mutta kokonaiskuva on negatiivinen.

Nurmisen mukaan heillä on vain kahden kuukauden näkymä kysynnän suhteen.

Nuorten työllistämiseksi oppisopimuspalkkoja voisi porrastaa, kun osaaminen kehittyy

Lisäksi Makkulan mukaan erityisesti nuorten työmarkkina-aseman parantamiseksi tarvitaan oppisopimuspalkkojen porrastaminen osaamisen kehittymisen mukaisesti.

Valtiovarainministeriön mukaan merkittävin muistion toimenpidekokonaisuus on työllisyysvaikutuksiltaan ikääntyneiden kokonaisuus, josta voisi tulla puolet työllisyysvaikutuksista, eli 30 000 henkilöä. Työttömyysetuuksien ja palveluiden kokonaisuudesta voisi tulla 25 000 työllistä lisää.

VM:n muistion tavoitteena on hahmottaa tarvittavien työllisyystoimien mittaluokkaa ja antaa vaihtoehtoja toimiksi. Nyt esitetyillä rakenteellisilla uudistuksilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä julkista taloutta vahvistavalla tavalla.

Kuvassa TK-Työkalutiimi Oy:n Marianne Nurminen ja myös yrittäjänä toimiva veli Aki Mäntylä

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi