Yrittäjät vastaavat Timo Harakalle: Tällaisia työllistämistoimia toivomme – “Hallituksen ajatukset ovat avaruudesta”

Työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli aikaisemmin tällä viikolla hallituksen tulevia toimia työllisyysasteen nostamiseksi. Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa 60 000 uuden työpaikan syntymistä.

Haraklka kertoi, että työvoimatoimistojen toimintaa tehostetaan lisärahoituksella ja työperäistä maahanmuuttoa pyritään lisäämään. Palkkatuen ehtoja yksinkertaistetaan ja oppivelvollisuutta laajennetaan.

Kysyimme kolmen eri alan yrittäjältä, millaisia työllistämistoimia he toivovat hallitukselta.

”Panostuksia oppisopimuksiin”

Muun muassa mehiläistarhaukseen keskittyvän Etelän tilan yrittäjä Ari Häkkinen vannoo oppisopimuksen nimiin.

– Itselläni on kokemuksia oppisopimuskoulutuksesta ja se tuntui järkevältä. Kun yrittäjä ottaa oppisopimustyöntekijän, on todennäköistä että tämä työllistyy, koska ihmisellä on halu tehdä työtä ja oppia.

Häkkisen yrityksessä oli 2,5 vuoden oppisopimuksella henkilö, joka työllistyi sopimuksen päätyttyä omalla toiminimellä.

– Tähän tarvittaisiin lisää kannustimia. Tuki oppisopimukseen on kohdistettua tukea, jossa rahat eivät mene hukkaan.

– Kaiken kaikkiaan en oikein ymmärrä hallituksen hienoja visioita, tuntuu että ne eivät toimi. Hallitus puhuu vain prosenteista. Ajatukset ovat avaruudesta, ne perustuvat toiveisiin eikä tekoihin.

”Sunnuntailisät jakoon paikallisella sopimisella”

Cafe Viinikanat Oy:n yrittäjä, ravintoloitsija Kimmo Bergman toivoo helpotuksia muun muassa palkkojen sivukustannuksiin.

– Ne näyttelevät suurta osaa palvelualan kustannusrakenteessa. Ravintola-alalle olisi suuri työllistävä vaikutus, jos sunnuntailisät saataisi jaettua jollain muulla tavalla. Lisät voisi jakaa työpaikkakohtaisella sopimisella siten, kun työntekijät haluavat. Lisät voisi kohdistaa kussakin yrityksessä niille kuuluville työajoille ja tunneille.

Bergmanin mukaan ravintola-alan yleinen ongelma on huono kannattavuus.

– Kaikkien toimenpiteiden pitäisi tavalla tai toisella näkyä ravintolan toiminnan kannattavuuden parantumisena, joka puolestaan näkyisi palkkakehityksessä. Kun alan kannattavuutta saadaan kohennettua, sitä kautta yrityksillä olisi hieman varaa korottaa työntekijöiden palkkoja ja tehdä alasta houkuttelevempi.

”Helpotusta työntekijän palkkaamiseen”

Suklaata valmistavaa Chocosomnia-yritystään vetävä yksinyrittäjä Riikka Ojanen pitää työntekijän palkkaamista tällä hetkellä liian riskialttiina.

– Yksinyrittäjänä on kynnyskysymys se että työllistää jonkun. Työllistämisen kustannukset ovat niin isot. Toivoisin jonkinlaisia tukitoimia tai helpotusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, jotta se olisi helpompaa ja riskittömämpää.

Ojasen mukaan moni yrittäjä tinkii omasta palkastaan, koska tärkeämpää on saada työntekijöiden palkat maksettua. Ojanen itse aikoo palkata tulevaisuudessa sesonkityöntekijöitä.

– Pienellä yrityksellä haasteena on löytää henkilö, joka on osaava ja oma-alotteinen. Sellaista ei välttämättä löydy.

Pentikäinen listaa Yrittäjien toiveet

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen listaa tuoreessa blogikirjoituksessaan Suomen Yrittäjien toiveita hallitukselle.

”Pidämme tärkeänä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä. Yrittäjät on samaa mieltä EK:n kanssa siitä, että näin voisi syntyä noin 20000 uutta työpaikkaa”, hän kirjoittaa.

Pentikäisen mukaan tarvitaan myös sosiaaliturvauudistus, joka johtaa siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

”Yrittäjät kohtaavat liian usein tilanteen, jossa työtä tarjotaan, mutta mahdollinen vastaanottaja ei halua ottaa sitä vastaan, koska taloudellinen kannustin on liian pieni tai puuttuu”, hän jatkaa.

Kirjoituksessaan hän listaa tärkeänä keinona myös sopimisen kieltojen poistamisen.

”Työtä kysyvän yrityksen näkökulmasta keskeinen keino on sopimisen kieltojen poistaminen yleissitovan kentän yrityksiltä. Näitä sopimisen kieltoja on kirjattu lakeihin noin 50 ja ne koskevat merkittäviä asioita, kuten takaisinottovelvollisuus, lomakausi, säästövapaa, varallaoloaika, lisä- ja ylityökorvaus, yö- ja sunnuntaityö, lepoajat ja niin edelleen.”

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

---