Yrittäjät: Velankasvu haavoittaa Suomen taloutta – puheenjohtaja Jussi Riikosen kommentit

– Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on tärkeä. Siihen voidaan hallituskauden aikana päästä, jos pk-yritysten työllistämistä helpotetaan ja tulevat budjetit laaditaan niin, että Suomi kestää mahdollisen tulevan taantuman, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Jotta hyvinvointivaltio voidaan säilyttää, tarvitaan vähintään 75 prosentin työllisyysaste. Työllisyyden kasvu kuitenkin tyssäsi alkuvuonna. Tarvitaan keinoja, joilla työn tarjontaa saadaan lisättyä ja samalla autetaan yrityksiä luomaan työtä. Näin totesi Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta tänään kokouksessaan.

– Toimeen on tartuttava välittömästi. Hyviä ja vaikuttavia keinoja on tiedossa. Niitä pitää uskaltaa ottaa käyttöön, Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Yli 90 prosenttia yrityksistä pieniä, ne ovat työllisyyden kasvun avain

Uudet työpaikat syntyvät erityisesti keskisuuriin yrityksiin. Niitä on kuitenkin valitettavan vähän.

– Alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia suomalaisyrityksistä. Jos halutaan vahvaa työllisyyskehitystä, kannattaa keskittyä keinoihin, jotka tehoavat erityisesti pienyrityksissä, itsekin mikroyrittäjä Mäkynen huomauttaa.

– Siksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen leikkaaminen ei ole viisasta. Se on luonut työtä palvelualan pienyrityksille, Mäkynen sanoo.

”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikosen kokemus alueelta on hyvin saman tapainen. Pienet yritykset ovat tuoneet kasvua 2000-luvun alusta lähtien ja kasvun jatkumien on edelleen hyvin vahvasti pienten ja keskisuurten yritysten varassa.”

”Pohjois-Pohjanmaa on hyvä otanta koko Suomen yritysprofiilista ja mikroyritysten määrä on meilläkin ollut koko ajan kasvussa, olleen samaa prosenttiluokkaa kuin koko Suomessa. On sinällään jo arvokasta, että henkilö työllistää itsensä ja mahdollisesti sen lisäksi myös muita. Kaikki toimenpiteet, jotka tukevat yksinyrittäjiä, mikroyrittäjiä sekä lisäävät kasvua keskisuuriksi yrityksiksi ovat tervetulleita”, toteaa Riikonen.

Alijäämä on liian suuri, puskuria tarvitaan tulevan taantuman varalle

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 2,3 miljardia alijäämäinen ja valtionvelka nousee lähes 110 miljardiin euroon 2020.

– Alijäämä on vaarallisen suuri. Valtion velan nousu tarkoittaa, että kansantalous on yhä haavoittuvampi, kun iskee taas talousshokki. Vastuullisen hallituksen on pakko varautua sellaiseenkin, Mäkynen sanoo.

– Finanssipolitiikan linjan pitäisi olla tiukempi. Se turvaisi parhaiten Suomen tulevaisuutta.

Hän huomauttaa, että hyvän talouskasvun vuosina ei ole pystytty luomaan julkiseen talouteen puskuria, vaikka esimerkiksi väestön vanheneminen sellaista ehdottomasti edellyttää.

– Hyvä julkisen talouden tila auttaa myös pääsemään matalasuhdanteista läpi pienemmin vaurioin ja se myös mahdollistaa tarvittaessa julkisen sektorin panostuksen kasvun kannalta välttämättömiin kohteisiin, kuten esimerkiksi koulutukseen ja tutkimus- ja tuotekehitykseen.

”Talouden suhdanteet tulevat hieman eteläisen Suomen perässä tänne Pohjois-Pohjanmaalle. Tämähän voi tarkoittaa sitä, että pääsemme monessa suhteessa paremmin valmistautumaan tai sitten pahimmassa tapauksessa huonot suhdanteet kertautuessaan pitkittyvät ja muutos tapahtuukin hitaammin kohti parempaa,” sanoo Riikonen.

”Talouskurin puutetta ja valtionvelan määrän nostamista Riikonen ei kannata ja pitää sitä yritystoiminnan näkökulmasta erittäin haasteellisena yhdistelmänä, jos talouden suhdanteet lähtevät laskuun.”

Lisätietoja:
puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät, p. 0400 364 791, jyrki.makynen@yrittajat.fi
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705, mika.kuismanen@yrittajat.fi
puheenjohtaja Jussi Riikonen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, p. 040 3100 501. jussi.riikonen@yrittajat.fi