Yrittäjät: Yt-lakiin esitettävät muutokset askel oikeaan suuntaan – “Osaltaan ehdotukset jäävät kuitenkin puutteellisiksi”

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti joulukuussa 2023 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan yhteistoimintalain uudistamista. Työryhmän mietintö julkaistiin perjantaina 28. kesäkuuta. Työryhmän työn pohjana on ollut pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset. 

Työryhmä ei päässyt työssään yksimielisyyteen. Myös Suomen Yrittäjät jätti eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön. 

– Työryhmän mietinnössä esitettävät muutokset ovat lähtökohtaisesti hyviä ja kannatettavia. Osaltaan ehdotukset jäävät kuitenkin puutteellisiksi. Mietinnön ehdotukset eivät myöskään sellaisenaan kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.  

Soveltamisalaraja 50 työntekijään 

Mietinnössä esitetään, että yhteistoimintalakia sovellettaisiin jatkossa pääasiassa yrityksiin, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 50. Tämä tarkoittaa soveltamisrajan nostamista nykyisestä. 

– Lain soveltamisrajan nostaminen on kannatettava ja tarkoituksenmukainen muutos. Yhteistoimintadirektiivin mukainen 50 työntekijän raja kuvaa myös yleiseurooppalaista näkemystä siitä, minkä kokoisiin yrityksiin on järkevää soveltaa yleisiä yhteistoimintavelvoitteita, Rytkönen-Sandberg sanoo. 

Mietinnössä esitetään kuitenkin niin kutsutun jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen ja toimintaperiaatteen säilyttämistä myös 20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävissä yrityksissä. Näissä yrityksissä vuoropuhelua koskevat menettelytavat kevenisivät nykyisestä. 

–  Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite nostaa yhteistoimintalain soveltamisala 50 työntekijään säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin on selkeä ja perusteltu. Vaikka mietinnössä esitetty malli jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen toteuttamisesta 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä on sinänsä joustava ja mahdollistaisi vuoropuhelun järjestämisen yrityksissä eri tavoin, ei mietinnön esitys tältä osin täytä hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita, Rytkönen-Sandberg sanoo. 

–  Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutuu erityisesti pienissä yrityksissä luontevasti ja yrityksen toimintaan sopivalla tavalla riippumatta siitä, asettaako lainsäädäntö velvoitetta tällaiseen, Rytkönen-Sandberg huomauttaa. 

Neuvotteluajan lyhentäminen kannatettavaa

Esityksen mukaan jatkossa työnantajan, jonka palveluksessa olisi säännöllisesti 20–49 työntekijää, tulisi käydä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut silloin, kun työnantaja harkitsisi 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista tuotannollisella tai taloudellisella perusteella tai lomauttamista työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Esitys perustuu joukkovähentämisdirektiivin vaatimuksiin. 

– Esitys on lähtökohtaisesti perusteltu ja kannatettava, mutta jää osaltaan puutteelliseksi. Sääntely tulisi toteuttaa rajaamalla soveltamisala ainoastaan tilanteisiin, joissa on kyse joukkovähentämisdirektiivin mukaisesti joukkovähentämisistä eli nimenomaisesti irtisanomisista, Rytkönen-Sandberg toteaa. 

Mietinnössä esitetään lisäksi, että yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto olisi jatkossa hallitusohjelman mukaisesti neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä riippuen joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää. 

– Voimassa olevan lain vähimmäisneuvotteluajat ovat osoittautuneet liian pitkiksi. Tältä osin esitettävät muutokset ovat erittäin kannatettavia ja tarkoituksenmukaisia, Rytkönen-Sandberg sanoo.