Yrittäjien esimerkki monituottajamallista: Silmäterveyspalveluista kymmenien miljoonien säästöt ja enemmän palveluita
Hämeen Yrittäjien vuosikokous antoi viime viikolla kannanoton yhteistyön aloittamista elinkeinoelämän ja hyvinvointialueen valmistelutoimielimen välillä. Ehdotuksen jälkeen verkossa ja yhteydenotossa ääni on vahvistunut. Voidaanko taloudellinen tehokkuus ja suorat säästöt sekä asiakkaiden etu ohittaa valmistelussa?
Kokouskannanotossa Yrittäjäjärjestö ehdottaa keskisuomalaisen toimintamallin käyttöön ottamisesta Hämeessä. Sen mukaisesti Yrittäjien edustajat ja hyvinvointialueen valmistelijat tapaavat kuukausittain ja tarvittaessa perustetaan tarkempialaisia työryhmiä valmistelun etenemisen vaatimalla tavalla. Ehdotus sai verkossa asiantuntijoilta ja päätöksentekijöiltä vahvan kannatuksen.
– Ehdottomasti juuri näin! Yrittäjät tarvitaan mukaan niin valmisteluun kuin tuottamiseenkin. Uusi aluevaltuusto päättää, miten palvelut järjestetään, totesi naapurimaakunnasta Orimattilan kaupungin hyvinvointijohtaja Kristiina Hämäläinen julkisessa päivityksessään.
Samoilla linjoilla jatkoi Hämeen kokoomuksen puheenjohtaja Miia Antin.
– Kyllä, yrittäjiä tarvitaan hyvinvointialueiden valmisteluun mukaan. ”Kanta-Hämeessä on yli tuhat sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavaa yritystä tai ammatinharjoittajaa. Näistä yrityksistä 50 työllistää 5 henkilöä tai enemmän ja niistä 14 työllistää yli 20 henkilöä.” Siksi tämä esitys, että VATEn (valmistelutoimielin) ja Yrittäjien välillä aloitetaan kuukausittaiset avoimet tapaamiset, on todella kannatettava.
Kaivattuja säästöjä olisi tarjolla
Kannanotto herätti kommentteja myös hyvinvointialan toimialajärjestöissä, joista saatiinkin konkretiaa yhteistyön mahdollisuuksista. Esimerkiksi silmäterveyspalveluissa voidaan saada 30 miljoonan euron säästöt vuodessa. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n kustannusvertailututkimuksen mukaan, yksityisen sektorin mukana olo parantaisi palveluitten saatavuutta säästöjen ohella. Laskelma perustuu Kelan ja THL:n ilmoittamiin potilasmääriin, Käypä hoito -suositusten mukaisiin hoitokäytäntöihin, sairaanhoitopiirien julkisten hintailmoitusten keskiarvoihin sekä yksityisten silmäterveydenhuollon palvelutuottajien julkisiin hinnastoihin. – Vaikka kysymyksessä on puhtaasti vertailu julkisten hinnastohintojen välillä, antaa se selkeän viestin kilpailuilla markkinoilla toimivien yritysten tehokkuudesta suhteessa julkiseen palvelutuotantoon. Merkittävä osa silmäterveydenhuollossa käytettävistä tutkimus- ja seurantapalveluista pystyttäisiin rahoittamaan pelkin käyntimaksuin. Niitä ei varmasti kannata tuottaa enää omana tuotantona hyvinvointialueilla, etenkin kun niiden rahoitus ei jatkossa perustu jäsenkunnilta laskutettaviin suoritteisiin, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
