Yrittäjien Petri Salminen kiittelee puoliväliriiheä, vaikka osa päätöksistä arveluttaa: ”Herättää vähintäänkin kysymysmerkkejä”

Petteri Orpon (kok) vetämän hallituksen puoliväliriihen päätökset ovat etupäässä myönteisiä, arvioi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Hän kiittelee hallitusta siitä, että moni Yrittäjien ajama asia meni eteenpäin.

– Puoliväliriihen anti on vahva signaali siihen, että hallitus näkee viimeinkin mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuutta myös verotasoja alentamalla.

Hallituksen isoihin verolinjauksiin kuuluvat yhteisöverotuksen alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin ja työn verotuksen keventäminen. Nämä päätökset antavat Salmisen mukaan vahvan viestin siitä, että yritysten toimeliaisuudella on Suomessa merkitystä ja että yrittämiseen halutaan kannustaa.

– Alkuvuonna on nähty orastavaa kuplintaa talouskasvun suuntaan ja suhdanteen kääntymiseen. Toivoa sopii, että kansainvälinen tilanne Trumpin tullien ja Ukrainan sodan suhteen muuttuu paremmaksi. Jos näin käy ja kasvu maailmalla lähtee käyntiin, hallitus antaa nyt signaalin yrityksille siitä, että kasvua kannattaa lähteä tavoittelemaan eikä ole pelkoa, että kustannustaso verotuksen kautta nousee, Salminen arvioi.

Hänen mukaansa verotuksen keventäminen on tärkeä osatekijä siinä, kuinka houkuttelevaa Suomessa on ylipäätään harjoittaa yritystoimintaa.

– Fakta on, että talouskasvu vaatii tuekseen erilaisia toimenpiteitä. Nyt ei tehdä sitä virhettä, että työmarkkinaratkaisuja lähdetään kompensoimaan verotusta kiristämällä. On myös oikeudenmukaista, että jos haluaa tienata enemmän, ansioista jää enemmän käteen.

”Jatkossa Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen verotuksen osalta.”

Petri Salminen, Yrittäjät

”Perinteinen virhe vältettiin”

Salminen on tyytyväinen hallituksen päätöksiin myös siitä näkökulmasta, ettei omistamisen verotusta kiristetty.

– Suomeen on vuosien saatossa muodostunut omituinen perinne. Kun yritysten verotusta on kevennetty, omistamisen verotusta on samaan aikaan kiristetty. Näin on heikennetty yrittäjien kannusteita toimia yrittäjinä. Nyt tähän ei onneksi lähdetty eli perinteinen virhe vältettiin.

Suomen Yrittäjät esitti aikaisemmin yhteisöveron keventämistä kahdella prosenttiyksiköllä. Salmisen mukaan kevennys on merkittävä, mutta sitä ei pidä yksinään nostaa liian merkittäväksi toimeksi.

– Merkittävintä on signaalivaikutus, jonka hallituksen päätös antaa. Jatkossa Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen verotuksen osalta. Päätös luo entisestään varmuutta investointien toteuttamiselle, ja tuo yrityksille mahdollisuuksia käyttää omaa tulovirtaa järkeviin kohteisiin, kuten kasvuhankkeisiin. Pienemmät yritykset voivat rohkeammin toteuttaa perusteltuja hankintoja, Salminen jatkaa.

Hieman erikoisena hän pitää sitä, että yhteisöveron alennus astuu voimaan vasta vuoden 2027 alusta.

YEL-linjaus arveluttaa

Puoliväliriihen päätöksiin lukeutuu YEL-järjestelmän muuttaminen siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Salminen pitää nyt julki tuotua linjausta yllättävänä, koska selvityshenkilö Jukka Rantalan raportti ei ole vielä valmistunut.

– Tämä herättää vähintäänkin kysymysmerkkejä. YEL-linjauksen kanssa olisi voinut odottaa. Jos tarkoitus on, että selvityshenkilön raportin valmistumista odotetaan ja vasta sitten tehdään isompi arviointi koko järjestelmästä, nyt tehdyssä ulostulossa on kiirehtimisen makua.

Salmista arveluttaa etenkin se, miten ”todelliset” tulot arvioidaan eri yritysmuodoissa.

– Pahimmillaan saatetaan sotkea järjestelmää eri yritysmuotojen ja niiden tulonmuodostuksen osalta esimerkiksi pääomatulojen ja ansiotulojen keskinäistä suhdetta sekoittamalla, hän sanoo.

Yhdistelmävakuutukselle peukkua

Puoliväliriihessä hallitus päätti laskea 14 prosentin arvonlisäverokantaa puolella prosenttiyksiköllä. Salminen pitää kevennystä marginaalisena.

– Aika pienihän se on. Viime syksyn merkittävän yleisen alv-kannan korotuksen jälkeen näen tässä enemmänkin poliittisia tarkoitusperiä, hän kommentoi.

Hallitus parantaa osa-aikaisten yrittäjien sosiaaliturvaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutuksen. Tämä vahvistaa sekä yrittäjänä että työntekijänä työskentelevien toimeentuloturvaa. Salminen pitää ratkaisua järkevänä.

– Jos ihminen haluaa olla aktiivinen ja kokeilla omaa intohimoaan yrittäjyyden kautta, sen mahdollistaminen yhdistelmävakuutuksen avulla on vain ja ainoastaan järkevää. Näin voi syntyä uusia yritysten aihioita ja toivottavasti myös kasvuyrittäjyyttä. Nyt suomalaisia ei ainakaan rankaista ahkeruudesta ja kokeilemisesta.