Yrittäjien sanomaa EU-tasolle – Lapin Yrittäjien hallitus vaikuttajamatkalla Brysselissä

Bryssel oli minulle jo ennestään tuttu, ja aloinkin suunnitella Lapin Yrittäjien hallituksen matkaa sinne heti, kun saimme viime vuonna Lappiin taas oman mepin Katri Kulmunista. Halusimme ajoittaa matkan talveen, jolloin Brysseliin pääsee lentämään suoraan Rovaniemeltä. Törmäsimmekin Brysselin hotellissa muihin suomalaisiin, jotka olivat tulleet Pirkanmaalta huomattavasti pidemmällä matka-ajalla kuin me. Reissuun kanssani lähti neljä hallituksen jäsentä ja yksi varajäsen. He pohtivat ennakkoon, miten tarpeellista Brysselissä on käydä yrittäjien asialla, mikä on mielestäni ymmärrettävää täällä EU:n laidalla. Matkan jälkeen jokainen mukana ollut oli kuitenkin sitä mieltä, että EU:n pääkaupungin tunteminen on ehdottomasti tarpeellista yrittäjien edunvalvonnan kannalta ja EU:ssa mukana olo tuo monia hyötyjä lappilaisille yrityksille. 
– Vakuutuin siitä, kuinka vahvasti suomalaisia oli Brysselissä edustamassa erilaisten organisaatioiden kautta, lisää Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Raimo Pohjanen.  

Saavuimme Brysseliin myöhään hiihtolomaviikon tiistai-iltana ja lähdimme varhain lauantaiaamuna, eli vietimme kolme kokonaista päivää tapaamisissa. Mepin tapaamisen lisäksi olin listannut muutaman tärkeän toimiston vierailukohteiksi. Loput paikat vinkkasi Suomen Yrittäjien Brysselin toimiston päällikkö Mira-Maria Danisman. Jokaiseen tapaamispyyntöön vastattiin ja Lapin Yrittäjät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi. Ilman vaikuttavan yrittäjäjärjestön nimeä ovet eivät luultavasti olisi auenneet. 

Yrittäjäjärjestön Brysselin tukikohdassa ja Kulmunin vieraana  

Ensimmäisenä päivänä vierailimme Suomen Yrittäjien Brysselin toimistolla sekä eurooppalaisen kattojärjestömme SMEunitedin konttorilla. Suomen Yrittäjillä on pysyvä edustus Brysselissä, jossa EU-edunvalvonta on järjestetty yhteistyössä suomalaista liikennesektoria edustavan FinMobilityn kanssa. Yrittäjäjärjestön läsnäolo EU:n pääkaupungissa osoittautui äärimmäisen tärkeäksi.  
– Sitähän sanotaan, että kiinnostus on herännyt, kun mieleen tulee enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Niin kävi tämän vierailun jälkeen, pohti hallituksen jäsen Maria Päivärinta. 
– Järjestön työntekijät ovat oikeassa paikassa, sillä monessa asiassa saatetaan olla jo vähän myöhässä, jos alettaisiin vaikuttaa vasta Suomesta käsin, havainnoi myös varajäsen Jari Kelahaara. Kattavan jäsenmäärän ansiosta yrittäjäjärjestö on Brysselissä työmarkkinaosapuolena virallisessa EU:n sosiaalidialogissa.

Yrittäjäjärjestön vaikuttavuudesta kertoo myös se, että korkeatasoisia päättäjätapaamisia saadaan järjestettyä todella paljon vain murto-osalla siitä budjetista, mikä esimerkiksi jenkkiyhtiöillä on käytössään. Mira-Maria Danismanin lisäksi tapasimme EU-asiantuntija Katja Palosaaren. Molemmat heistä ajavat lappilaistenkin yrittäjien etua todella tehokkaasti ja suurella sydämellä. Kiitos tälle tehokaksikolle! Samaa työtä tekee myös SMEunited, jonka puheenjohtaja oma Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtajamme Petri Salminen on. Eurooppalaisesta kattojärjestöstämme tapasimme Director Enterprise Policy & Legal Affairs Sophia Zakarin. Valtavan yrittäjäjoukon edunajamista helpottaa se, että heidän haasteensa ovat samankaltaisia ympäri Eurooppaa. Jäsenyrittäjämme voivat siis olla levollisin mielin, sillä vaikka EU tuntuisi itselle kaukaiselta ja vaikeaselkoiselta, heidän etujaan ajetaan suoraan vaikuttamisen ytimessä. 

Ensimmäiseen päivään mahtui myös odotettu europarlamentaarikko Katri Kulmunin tapaaminen. Ennen sitä saimme myös yksityisen kierroksen Parlamentissa. Kulmuni kertoi meille EU:n asenneilmapiiristä. Nykyisen komission tavoitteet ovat lappilaisten yrittäjien kannalta erittäin suotuisat, kun aiemman kauden keskiössä ollut vihreä siirtymä on tehnyt tilaa kilpailukyvyn parantamiselle ja turvallisuudelle. Todellisuutta on kuitenkin sekin, että Lappi on yhtä kaukana Brysselistä kuin Bryssel täältä. Pohjoisen mahdollisuuksia ja haasteita ei siis tunneta kovin hyvin, eikä yksi mep pysty ihmeisiin. Enpä itsekään toisaalta tunne EU:n harvaan asutun maaseudun tilannetta kaikilla laidoilla.  
– Oli yllättävää, miten hidasta uusien aloitteiden ajaminen tällä tasolla on; asioiden käsittely kestää keskimääräisesti kolmesta neljään, maksimissaan jopa seitsemään vuoteen, pohtii Raimo Pohjanen.  
– Säädöksiä taas ei noudatettu maassa lainkaan yhtä säntillisesti kuin Suomessa, mikä oli vähän koomistakin, kun ollaan kuitenkin säädösten lähtöpaikassa. Esimerkiksi ravintolassa asioidessa ei usein meinannut saada itselleen kuittia nähtäville, Raimo lisää.  

Yrittäjien huolia kuunneltiin tarkalla korvalla 

Toisen päivän tapaamiskierros alkoi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolta. Tämä toimisto on taatusti yksi syy siihen, että Lapissakin osataan hyödyntää EU-rahoitusta. Jo tässä vaiheessa matkaa meille kävi hyvin selväksi, että on mahdotonta pysyä kärryillä kaikesta tärkeästä mitä EU:ssa tapahtuu. IP-toimisto kokoaa kuitenkin hyvin juuri meidän aluettamme koskevia asioita kanaviinsa. Meidät otti vastaan erityisasiantuntija Tiina Paakkari. Hänen työhönsä kuuluu seurata EU:n energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kehittymistä sekä koordinoida Itä- ja Pohjois-Suomen metsätyöryhmän toimintaa. Keskustelimmekin hänen kanssaan pitkään metsäteollisuudesta ja pohdimme sitä, miten ala voi uudistua. Tavoitteena on nostaa jalostusarvoa nykyisellä hakkuumäärällä ja hyödyntää Suomen korkeatasoista biotaloustutkimusta. 

Seuraava tapaaminen yllätti meidät kaikki! Vaikealta kuulostava nimi Directorate-General for Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SMEs eli Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto oli kaikkea muuta kuin tylsä virasto. Osaston johtaja, suomalainen Kirsi Ekroth-Manssila tapasi meidät Suomen maadesk Ella Oksalan kanssa. Heitäkin kiinnostivat yrittäjien arjen haasteet ja kuuntelivat meitä tarkalla korvalla. Sisämarkkinoihin liittyen heitä kiinnosti esimerkiksi kertomuksemme siitä, miten Ruotsissa toimimiseen on käytännössä pakko perustaa ruotsalainen yhtiö. Kirsi piti uuden komission tavoitteita historiallisen suotuisina yrityksille, ja tämä on paljon sanottu hänen EU-kokemuksellaan. Ellalla oli työn alla maaraportti Suomen yrityskentästä, joten kaikki jäsenistömme huolet kiinnostivat häntä. Tällä tapaamisella huomasimme myös, miksi on tärkeää, että suomalaisia on EU-viroissa. Tällä osastolla vierailu oli todella helppoa suomalaisen johtajan ansiosta. 

Samana päivänä tapasimme myös Suomen pysyvän edustajan sijaisen Lauri Hirvosen. Tässä tapaamisessa me veimme tietoa Lapin elinkeinokentältä. Nykyisen komission ykköstavoitteet ovat turvallisuus ja Euroopan kilpailukyvyn parantaminen. Ilmastotavoitteista ei ole luovuttu, mutta toimenpiteitä tehdään kilpailukyvyn ehdoilla. Kaikki kolme teemaa linkittyvät suoraan Lappiin. Kerroimme terveiset kolmelta päätoimialaltamme: matkailusta, metsästä ja mineraaleista. Lapin matkailu on jo erittäin kilpailukykyinen globaalissakin mittakaavassa. Matkailun osalta pyrimme siihen, että se tunnistetaan vientialana. Metsän ja mineraalien osalta haluamme säilyttää päätäntävallan Lapissa ja nostaa jalostusastetta paikan päällä maakunnassamme sen sijaan, että vain toimittaisimme raaka-aineita muulle Euroopalle. Turvallisuuden osalta Nato ja puolustusvoimat vaikuttavat Lapissa jo vahvasti, mutta meillä on myös paljon annettavaa Euroopan varustautumiseen ja varautumiseen sekä kaksoiskäytön kehittämiseen. Ajankohtaisena asiana Lapin matkailuun liittyen Laurikin oli kuullut Rovaniemen lyhytvuokrauskiistoista. Tämä muistutti meitä jälleen siitä, miten helposti negatiiviset asiat leviävät ja miksi on tärkeää kertoa maakuntamme positiivisista kuulumisista. 

Reissun yllättäjänä Merimieskirkossa vierailu

Torstain viimeisen vierailukohteen meille vinkkasivat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Koko porukkamme ihmetteli vähän etukäteen, miksi yrittäjien kannattaisi vierailla Brysselin Merimieskirkossa. Tämä käynti ylitti kuitenkin kaikki odotuksemme! Saimme ensin kuulla Merimieskirkon toiminnasta maailmalla ja Brysselissä johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpäältä. Paikka toimii suomalaisten olohuoneena, jonne kaikki voivat tulla kuin kotiinsa, olivat he sitten korkea-arvoisia virkamiehiä tai vanhempiensa mukana Brysseliin muuttaneita lapsia. Lisäksi Merimieskirkot myyvät suomalaisia tuotteita, joita ulkomailla asuvat usein kaipaavat: ruisleipää, lonkeroa ja kotimaisia karkkeja. Esittelyn jälkeen jäimme vielä istuskelemaan Merimieskirkkoon ja keskustelemaan elämästä Brysselissä ja Lapissa. Lappilaiset yksinyrittäjät tekevät usein bisnestä monipuolisesti eri toimialoilla. Tämän huomasi myös Piia, kun kävimme esittelykierroksen läpi ja hallituksen varajäsen Jari Kelahaara esittäytyi ja sai itselleen varasuunnitelman, mikäli hommat eivät joskus sujuisi toivotusti; hänen monipuolinen osaamisensa teki vaikutuksen ja hänet toivotettiin tervetulleeksi vuoden mittaiseen vapaaehtoistyöhön Merimieskirkkoon. 

Perjantai oli matkamme viimeinen kokonainen päivä. Ensimmäisenä tapasimme Kuntaliiton toimistolla senior adviser Laura Mäen. Tässä vaiheessa tunsimme jo hyvin EU:n rakenteen, vaikuttamistyön perusteet sekä komission tavoitteet. Kuntaliiton kanssa keskityimme kuntien rooliin tässä kaikessa. Heilläkin oli yhtenevät tavoitteet meidän kanssamme erityisesti autonomian suhteen. Me haluamme päättää Lapin maankäytöstä ja maksimoida lappilaisten hyödyt kriittisissä raaka-aineissa, kunnat haluavat säilyttää päätösvaltansa kaavoituksessa. Kuntien nykyinen rooli ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii aktiivista lobbausta suoraan EU:n suuntaan. Keskustelimme myös Lappiakin vaivaavasta asuntopulasta ja saimme kuulla, että rakentamiseen ja rakennuskannan ylläpitoon voi olla tulossa EU-tukia. Tämäkin vaatii luonnollisesti vaikuttamista päättäjiin. 

Reissumme aikana Brysselissä oli käynnissä ylimääräinen huippukokous, minkä vuoksi yksi tapaamisemme jouduttiin perumaan. Toinen tapaaminen perjantaina jäi näin ollen koko matkan viimeiseksi. Tapasimme EK:n Brysselin toimiston päällikön Ilari Kallion sekä toimistonhoitaja Marianne Kaappolan. EK:n juuret Brysselissä ovat todella pitkät. Suomi liittyi unioniin vuonna 1995, mutta EK:n toimisto EU:n pääkaupungissa on perustettu jo vuonna 1974. Tänä päivänä jopa 60–90 % yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä on peräisin EU:sta, mutta elinkeinoelämälle vaikutuksia tulee muutenkin kuin jäsenvaltioon valuvan byrokratian kautta. Keskustelimme erityisesti kilpailukyvystä ja työvoiman saatavuudesta. Suomen kilpailuvaltti koko Euroopan mittakaavassa on energian hinta, minkä perässä Lappiin onkin suunnitteilla useita investointeja.  

EU-tasolle kaivattaisiin lisää suomalaisia

Kaiken kaikkiaan reissu oli antoisa ja olemme kaikki hyvin vaikuttuneita siitä, miten yrittäjien ääntä haluttiin aidosti kuulla, ja osassa paikoista jopa kysyttiin lisäkysymyksiä ja kirjattiin ylös esiin tuomiamme huolenaiheita ja kehitysehdotuksia.  
– Tällainen matka kannattaisi järjestää ainakin kerran joka hallituskaudessa, jolloin päästäisiin pitämään Lapin lippua ylhäällä ja kertomaan asioistamme niistä aidosti kiinnostuneille ja päättäville. Reissu sai ymmärtämään, miksi Brysselissä on paikan päällä niin paljon edunvalvontaa ja miksi edustusta on oltava siellä ytimessä, jossa meitä koskevia päätöksiä tehdään. Hiljaista tietoa kulkee paljon ja sitä ei Helsingistä käsin kuule, summaa Jouni Matilainen.

– Reissu avasi silmiä EU-maailmaan. Opimme paljon, ja saimme myös vietyä asioitamme eteenpäin. Toimitusjohtaja Ella-Noora on koko Lapin yrityskentästä perillä ja osaa todellakin puhua lappilaisten yrittäjien puolesta, minkä huomasin konkreettisesti tällaisella pidemmällä reissulla. Esimerkiksi otettuani puheeksi vientialan tärkeyden matkailulle, nosti Ella-Noora ilokseni aiheen esiin jo seuraavassa tapaamisessa. Yrittäjäjärjestö on hyvissä käsissä, sanoo Sara Virkkula. 
– Kaikkialla oli muutenkin aktiivista keskustelua ja oli lohduttavaa nähdä, että EU-tasolla oli ihmisiä, jotka edustavat yrittäjien asioita. Tuli tunne, että meilläkin on mahdollisuus vaikuttaa, vaikka Lappi onkin pieni, hän lisää.  
– Bryssel-kärpänen puraisi. Nuorille saisi enemmän ja läheisemmin valottaa mahdollisuuksista työskennellä EU-instituution parissa, sillä suomalaisia tarvittaisiin näihin virkoihin enemmän, täydentää Maria Päivärinta.