Yrittäjien suhdannenäkymät Etelä-Karjalassa paremmat kuin koko maassa ja lähialueilla

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet selvästi viime keväästä. Tähän ovat vaikuttaneet madaltunut inflaatio ja laskuun kääntynyt korkotaso. Erityisesti 20–49 henkilöä työllistävät pk-yritykset yllättivät positiivisesti. Myös rakennusalan pk-yritysten tilanne on vähitellen helpottamassa, kertoo 11.9.2024 julkaistu Pk-yritysbarometri. Etelä-Karjalan suhdanneodotukset ovat Suomen alueista neljänneksi positiivisimmat.

Talouden suunta riippuu paljon muun muassa yksityisen kulutuksen elpymisestä ja korkotason laskusta, joihin molempiin liittyy epävarmuutta ja joiden kehitystä seurataan odottavaisin tunnelmin. Pk-yritykset ennakoivat talouden tilan säilyvän ennallaan seuraavan vuoden aikana.

–  Pk-yritysten suhdannenäkymä on kehittymässä viime keväästä positiivisempaan suuntaan. Pidän tätä rohkaisevana merkkinä talouden käänteestä. Elinvoimaiset pk-yritykset ovat tärkeitä myös työllisyyden kannalta, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman.

Työllisyyden, liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksen näkymät positiivisempia Etelä-Karjalassa 

Viime kevääseen verrattuna Etelä-Karjalan pk-yritysten odotusten koheneminen näkyy yleisten suhdannenäkymien lisäksi erityisesti myös odotuksissa liikevaihdon, vakavaraisuuden ja henkilöstön määrän kehityksessä. Sen sijaan Etelä-Karjalan vientiyritysten odotukset viennin arvosta laskivat voimakkaasti viime keväästä. 

–  Vientiodotukset ovat edelleen positiiviset, mutta jyrkän laskun perusteella maakunnan positiiviset suhdanneodotukset eivät nojaa kovin voimakkaasti vientiyritysten näkymiin. Alueen tuontiyritysten odotukset tuonnin arvosta ovat sen sijaan voimakkaan positiiviset ja nousivat selvästi kevään barometrista, Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen kertoo.

Enemmistö barometriin vastanneista pk-yrityksistä toimii palvelualoilla, ja toimialan vahva vire näkyy myös Etelä-Karjalan suhdanneodotuksissa. Rakentamisen alalla toimivien pk-yritysten osuus on Etelä-Karjalassa hieman Suomen keskiarvoa suurempi. 

–  Rakennusalan suhdanneodotukset paranivat kaikista päätoimialoista eniten kevääseen verrattuna, mikä voi osaltaan selittää myös Etelä-Karjalan suhdanneodotusten jyrkkää nousua, Toropainen jatkaa.

Yritysten kasvuhalu edelleen vaatimatonta, mutta hienoisessa nousussa

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta nyt luvuissa näkyy vakautumista. Yli kolmannes pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus kohosi hieman kevään pohjalukemista. Kasvuhakuisuus on silti aiempaan verrattuna vaatimatonta.

Myönteistä on 20–49 henkeä työllistävien yritysten vahvat tulevaisuuden näkymät. Nämä yritykset toimivat kasvun vetureina ja uusien innovaatioiden levittäjinä. Niistä syntyy Suomeen myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä.

–  Kasvuhakuisuuden pidemmän aikavälin trendinomainen lasku näyttää pysähtyneen. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus.

Kasvua tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

Suomalaisten yritysten menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Pk-yrityksistä joka neljäs raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yleisintä se oli teollisuudessa, jossa yrityksistä 40 prosenttia kertoi olevansa aktiivinen t&k -toiminnassa. Pk-yrityksistä 16 prosenttia pohtii lisäävänsä tutkimus- ja kehitystoimia vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna.

Yleisimmät julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslähteet ovat paikallis- ja alueviranomaiset kuten ELY-keskukset sekä Business Finland. Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, tutkimusorganisaatioiden tai kehitysyhtiöiden kanssa.

– On myönteistä, että pk-yrityksissä on halua lisätä T&K-toimintaa. Ilman sitä emme saa luotua kipeästi tarvitsemaamme kasvua Suomeen. Kannustan pk-yrityksiä vahvistamaan t&k -toimintaansa. Olemme hallituksessa sitoutuneet neljän prosentin T&K-tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Kolmasosa tästä on tarkoitus saavuttaa julkisella rahoituksella ja 2/3 yritysten omina panostuksina, sanoo elinkeinoministeri Rydman.

Taloudellinen epävarmuus ja korkea korkotaso näkyvät rahoituksen kysynnässä

Tutkimukseen vastanneista etelä-karjalalaisista yrityksistä noin neljänneksellä on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta on haettu pääasiassa investointeihin ja kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuvaan käyttöpääomatarpeeseen.  Jopa 17 prosenttia rahoitusta hakeneista yrityksistä on tarvinnut rahoitusta omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin. 

Yhdeksän prosenttia vastaajista ei ole hakenut tai saanut rahoitusta, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Tärkeimmiksi syiksi mainitaan rahan korkea hinta, rahoituksen huono yleinen saatavuus, sekä kireät vakuusvaatimukset. 15 prosenttia vastaajista kertoo, että rahoituksen saanti tai sen ehdot ovat vähintäänkin viivästyttänyt hankkeiden toteuttamista.

13 prosenttia vastaajista aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kk aikana. Rahoitusta ennakoidaan haettavan kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin.

– Erityisen ilahduttavaa on, että omistajanvaihdoksiin on haettu rahoitusta odotuksia enemmän. Finnverassa halutaan parantaa rahoituksen saatavuutta valmistelemalla mikroyrityksille suunnattua lainatuotetta, josta kerromme lisää tämän syksyn aikana, kertoo Finnveran Etelä-Suomen aluepäällikkö Markus Korpela.

Näin kysyttiin

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 4 200 yritystä. Vastausaika oli kesäkuun 2024 puolivälistä heinäkuun 2024 puoliväliin. 

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 050 401 6410, etunimi.sukunimi@gov.fi
pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät, p. 050 384 9479, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi  
pääekonomisti Mauri Kotamäki, Finnvera, p. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
aluepäällikkö Markus Korpela, Finnvera, p. 029 460 2861, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 050 526 2515, etunimi.sukunimi@gov.fi