Yrittäjien uusi pääekonomisti Brotherus: Pahin ei ole takana rakentamisessa – ”Jääkö ala ainoaksi, joka sukeltaa vai leviääkö kriisi myös muualle”  

Suomen Yrittäjien pääekonomistina sekä talous- ja verotiimin johtajana aloitti pääsiäisen jälkeen kauppatieteiden maisteri Juhana Brotherus, 36. Hän siirtyi Yrittäjiin asumiseen erikoistuneen luottolaitos Hypon pääekonomistin ja johtajan tehtävästä. Aiempi Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen siirtyi tammikuussa Rahapeliala ry:n toimitusjohtajaksi.

Brotheruksen erityisosaamisalueeseen kuuluvat Suomen talouden ennustaminen ja analysointi sekä asuntokauppa. Nyt hän perehtyy luonnollisesti yhä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiin ja haasteisiin.

Brotherus on toiminut pankkialalla 15 vuotta, vuodesta 2014 Hypossa. 

–  Hypo on pieni pankki ja haastaja suurten joukossa. Samalla tavalla olen Suomen Yrittäjissä nytkin “pienemmän puolella”.

“Jääkö rakennusala ainoaksi, joka sukeltaa?”

Suomen talous on nyt suurissa haasteissa. Rakennusalalla on nähty jo paljon selvitystilaan joutuneita yrityksiä ja konkursseja.

–  Rakennusala on selvimmin hankaluuksissa, enkä usko, että pahin on takanapäin. Ei ole selvää, jääkö rakennusala nyt ainoaksi alaksi, joka sukeltaa vai leviääkö kriisi myös muualle, Brotherus sanoo.

Rakennusalan konkurssit ovat kansainvälinen ilmiö. Suoraan rakennusalaan ovat yhteydessä esimerkiksi huonekalukauppa ja sisustus. Korkojen vahvasta noususta kärsii myös esimerkiksi autokauppa, joka elää isolla velkavivulla.

Yhden alan vaikeuksien leviämisestä muualle on paljon esimerkkejä.

–  Finanssikriisi, joka levisi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja rakentamisen sukelluksen kautta rahoitusjärjestelmään ja muualle talouteen. Vääjäämättä näin ei tapahdu joka kerta, vaikka yhdellä toimialalla uuteen normaaliin joudutaankin asettumaan, Brotherus sanoo.

Rakennusalan yritysten tilanne on vaikea, kun talouden dynamiikka muuttuu. Ne toimivat suurella velkavivulla ja katteet ovat niukkoja. Kun kustannukset nousevat, moni aiemmin kannattavalta näyttänyt hanke menee miinukselle, Brotherus sanoo.

–  Ne yritykset, joilla on kiinteistöomistuksia ovat vaikeammassa tilanteessa, koska korkojen nousu laskee näiden omaisuuserien arvoa.

“Kilpailuttakaa talletusten korkoja”

Kaikki yritykset eivät pysty hinnoittelemaan kustannusnousua omiin tuotteisiinsa samalla tavalla, Brotherus sanoo.

– Osa pystyy nostamaan hintojaan ja osa joutuu ottamaan vastaan kustannusten nousua. Se jakautuu taloudessa hyvin epätasapainoisesti. Kilpailutilanteesta riippuu, pystyykö yrittäjä siirtämään kustannuksia eteenpäin omiin lopputuotteisiinsa.

Keskuspankit pitivät vielä korona-aikaan rahapolitiikan löyhänä, mutta rahapolitiikan kiristyminen ja korkotason nousu on ollut yllättävänkin nopeaa.

– Inflaation nopea kiihtyminen on tuonut yllättävän suuren korkotason kiristyksen. Vaikka korkotaso ei ole erityisen korkealla, niin korkojen nousun nopeus verrattuna siihen mitä odotettiin on ollut poikkeuksellista.

Brotherus ei usko korkotason enää nousevan.

– Uskon, että korot tästä lähtevät ennemminkin laskuun kuin nousevat lisää.

Brotherus kehottaa myös yrittäjiä ja tallettajia vaatimaan pankeilta korkeampaa korkoa talletuksilleen ja kilpailuttamaan pankkeja tarvittaessa. 

“Kasvun näkökulma hallitusohjelmaan”

Tärkeimmät teemat uudessa tehtävässä Suomen Yrittäjissä Brotherukselle ovat kasvu ja kilpailu, yrittämisen aloittamisen helppous, yrittäjien hallinnollisen taakan pitäminen kohtuullisena ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen kynnyksen madaltaminen.

 – Talouskasvu on moneen asiaan lääke – ja jollei lääke, niin vähintäänkin apu, niin että muut oireet eivät olisi niin pahoja. Pienen ja keskisuuren yrittäjän asioista eivät suuret yritykset eikä ammattiyhdistysliike pidä meteliä. Suomen Yrittäjät on heidän äänitorvensa ja tietynlainen kansanliike, Brotherus sanoo.

Kasvun ja kilpailun näkökulma pitää Brotheruksen mukaan saada tulevaan hallitusohjelmaan hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

– Pienet ja keskikokoiset yritykset ovat niitä, jotka tuovat kilpailua ja uusia tuotteita, ja niiden mahdollisuuksiin menestyä pitää kiinnittää erityistä huomiota. Kun hallitusta ruvetaan kasaamaan, pitää muistaa yrittäjyys taustalla kasvutekijänä ja muistaa kilpailuasiat.

– Hallituksen kokoonpano ei ole selvä peli vielä. Riippumatta siitä, keitä hallituksessa on, hallitusohjelma tietenkin ratkaisee. Tärkeintä on toimintakykyinen hallitus, joka myös kykenee niitä uudistuksia tekemään.   

“Pk-yritykset kärsivät liian pitkistä maksuajoista”

Teemoja, joita hallitusohjelmaa tehtäessä pitäisi pitää mielessä, ovat esimerkiksi mahdollisuus palkata ensimmäisiä työntekijöitä ja mahdollisuus aloittaa yrittäminen helposti. Myös irtisanomisen pitäisi olla joustavampaa, sanoo Brotherus.

  – Jos rekrytointi ei ole onnistunut, niin miten helppoa tai vaikeata on siitä päästä irti, on hyvin tärkeää pienelle yrittäjälle, Brotherus sanoo. 

Brotherus kehottaa päättäjätasoa kiinnittämään huomiota myös maksuviiveisiin, joista erityisesti pk-yritykset kärsivät nyt.

– Voi olla, että tähän asiaan joudutaan vielä Arkadianmäelläkin puuttumaan.

Juhana Brotherus

36-vuotias helsinkiläinen kauppatieteiden maisteri.
Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi päiväkoti-ikäistä lasta.
Harrastaa tennistä ja matkustelee.