Yrittäjille erävoitto hankintalaissa: “Järjetön ajatus on nyt kuopattu”

Kauppalehti kertoi äskettäin hallituksen hankintalakiesityksestä, josta poistettiin muutos, joka olisi lisännyt merkittävästi julkisesti omistettujen yhtiöiden jalansijaa markkinoilla. Työministeri Tuula Haatainen (sd) ajoi kyseistä muutosta hallituksen alkuperäiseen esitykseen. Muun muassa Suomen Yrittäjät vastusti Haataisen aikeita.

Haatainen olisi halunnut nostaa julkisten yhtiöiden niin sanottua ulosmyyntirajaa. Se koskee yhtiöitä, joiden määräysvaltaa käyttää julkinen omistaja ja jonka liiketoiminta kohdistuu yhtiön omistajaan. Kunta voi ostaa kyseisiltä yhtiöiltä palveluja kilpailuttamatta.

Yhtiöiden ulosmyyntiä on rajoitettu hankintalaissa. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ulosmyyntiä saa olla enintään viisi prosenttia liiketoiminnasta. Haatainen ajoi muutosta, joka olisi nostanut ulosmyyntirajan 20 prosenttiin. Tämä olisi voinut heikentää merkittävästi pk-yritysten asemaa kilpailutuksissa.

– Tietysti olemme tyytyväisiä siihen, että muutos toteutunut ja lobbaustyö järjestöjen kanssa onnistui. Järjetön ajatus on nyt kuopattu, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström sanoo. Hän toivoo, että yritykset saavat nyt työrauhan.

– Olisi toivottavaa, että yritykset saisivat nyt selkeän viestin ministeriltä, ettei vastaavaa esitystä tule enää kuluvan hallituskauden aikana. Ministeriöstä ei ole vielä vahvistettu asiasta mitään, Wickström huomauttaa.

Suomi hännillä EU-vertailussa 

Yrittäjissä uskotaan, että ulosmyyntirajan muutosten haasteet on nyt huomattu hallituksen sisällä.

– Jos hallituksen esitykseen tehdään vielä muutoksia, toivomme, että ne seuraavat vuoden 2017 hankintalain päivitystä, jossa pk-yrityksille jätettiin selkeästi pelivaraa niille aloille, joissa löytyy erityistä potentiaalia lähteä kilpailemaan julkisesti omistettuja yhtiöitä vastaan.

Wickström on huolestunut siitä, että Ukrainan sota ja edelleen myös koronapandemia vaikuttavat monen yrityksen toimintaan negatiivisesti.

– Kun näihin haasteisiin tuodaan lisäksi erilaiia pakollisia selvityksiä hankintalain osalta, pk-yritysten mahdollisuudet lähteä julkisiin hankintoihin heikentyvät selvästi.

EU-maiden keskinäisessä vertailussa suomalaiset pk-yritykset lähtevät heikoimmin mukaan julkisiin hankintoihin.