Yrittäjiltä 100 ehdotusta kasvun vauhdittamiseksi – Lisää kilpailua, pk-yritystesti sääntelyä helpottamaan ja vähähiilisen talouden vauhdittamista

Yrittäjien mielestä työpaikkasopimista pitää lisätä, uudistaa työttömyysturvaa ja joustavoittaa työelämän sääntelyä. Yrittäjät korostaa, että muuallakin kuin työmarkkinoilla tarvitaan rakenneuudistuksia: pitää lisätä kilpailua, yksityistää toimintoja, toteuttaa monituottajamalliin tukeutuva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, edistää ilmastonsuojelua sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös kasvua tukevalla veropolitiikalla on suuri merkitys.

– Hallitusohjelman perusteet ovat murentuneet. Nyt jos koskaan tarvitaan elpyviä ja kasvavia, sekä uusia yrityksiä, painottaa Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Korkeampi työllisyys on välttämätöntä myös julkisen talouden kannalta. Lisäksi EU:n laajuisella tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla vauhditetaan yritysten siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta ja edistetään niiden globaalia edelläkävijyyttä vähäpäästöisessä teknologiassa.

SY esittää toimenpiteitä, jotka ruokkivat kasvua yhteiskuntaan

Yrittäjät peräänkuuluttaa yrittäjyyttä tukevia rakenneuudistuksia.

– Ohjelmassa on kolme painotusta: verotus, työmarkkinat ja kilpailuasiat. Näillä kokonaisuuksilla on kasvua ruokkivia dynaamisia vaikutuksia, kuten kilpailupuolella markkinoiden avaaminen. Hallituksen pitäisi alkaa tehdä päätöksiä elvytyksestä akuutin kriisinhoidon lisäksi, Anssi Kujala sanoo.

– Hallituksen pitäisi pystyä luomaan sellainen sote-esitys, joka kannustaa soteyrityksiä kehittämään toimintojansa ja kannustaa myös investoimaan tiloihin ja hoitomenetelmiin.

Yksityisissä sote-yrityksissä työskentelee 80 000 henkilöä. Hallituksen soteuudistusesitys on menossa eduskuntaan joulukuussa.

Yrittäjäjärjestön mukaan sääntelyä pitää sujuvoittaa ja samalla helpottaa pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.

– Esitämme, että pk-yritystesti otettaisiin käyttöön kaikilla hallinnonaloilla. Se arvioi eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset pk-yrityksiin. On oltava mahdollisuus mikroyrityspoikkeukseen, jonka mukaisesti sääntelyä ei uloteta kaikkein pienimpiin yrityksiin, jos se ei ole perusteltua.

– On tärkeää, että kansallisen hankintastrategian mahdollisuudet otetaan käyttöön. Julkista sektoria hyödyttävää epätervettä kilpailua ei tule sallia, Yrittäjien Anssi Kujala toteaa.

Kujalan mukaan Suomen Yrittäjät on esittänyt myös yksinyrittäjän palkkatuen, niin sanotun rekrytuen käyttöönoton vauhdittamista.

Yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn on helpotettava, yrityssaneerauslakia tulee muuttaa toimivammaksi

Yrittäjät esittää Elvy Suomi -ohjelmassaan, että yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn on helpotettava.

Yrityssaneerauksessa yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestellään siten, että sillä olisi mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja velkojat saisivat yritykseltä olevat saatavansa mahdollisimman suurelta osin perittyä.

– Yrityssaneerauslakia tulee muuttaa niin, että pienillä yrityksillä on tosiasiallinen mahdollisuus päästä järjestelyyn. Saneerauksen aloittamiseen kuluva aika pitää lyhentää. Nykyisin saneerauksen laittaminen vireille käräjäoikeuteen ja valmistelu vievät vuoden ja ohjelman toteuttaminen kestää 5-8 vuotta, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

– Menettely on yrittäjälle kallis, puhutaan 10 000 eurosta ylöspäin. Tavoitteemme on, että valmistelua lyhennettäisiin ja päästäisiin nopeammin tekemään elvytystoimia. Saneerauksista noin puolessa yritys valitettavasti ajautuu konkurssiin, kun he eivät kykene hoitamaan sovittuja maksuja. Saneeraukset epäonnistuvat usein siitä syystä, että menettelyyn hakeudutaan liian myöhään.

Toivosen mukaan talousongelmia tuleekin lähteä ratkomaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin todennäköisyys yrityksen selviämiseen kasvaa.

Yrityssaneerauksen lisäksi toiminimiyrittäjien on mahdollista päästä velkajärjestelyyn, joka on yrittäjälle huomattavasti kevyempi ja edullisempi menettely kuin saneeraus. Velkajärjestely ei ole mahdollinen avoimille yhtiöille, kommandiittiyhtiöille eikä osakeyhtiöille.

Velkajärjestelyn maksuohjelma kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Tiina Toivosen mukaan tietoisuus velkajärjestelyn mahdollisuudesta on heikko.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi