Yrittäjiltä rukkaset yt-lakiehdotukselle: “Lisää byrokratiaa ja kustannuksia”
Yrittäjät ei innostu hallituksen yt-lakiesityksestä. Uudistaminen on tarpeen, mutta sisällössä on parannettavaa.
Hallituksen odotetaan antavan esityksen uudesta yhteistoimintalaista eli yt-laista tänään. Lain uudistaminen on Yrittäjien mukaan tarpeen, mutta ehdotuksen sisältö ei tyydytä.
– Hallituksen esitys yt-lain uudistamisesta lisää yritysten byrokratiaa ja kustannuksia. Yt-neuvotteluissa tulisi keskittyä avoimeen keskusteluun ja ratkaisujen löytämiseen. Lain soveltamisrajaa käytännössä lasketaan, mikä syö yritysten kasvuhaluja, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
Jatkossa yt-lakia sovellettaisiin pääasiassa yrityksiin, joissa työsuhteessa olevien säännöllisesti töissä olevien työntekijöiden määrä on vähintään 20. Tämä tarkoittaisi soveltamisrajan laskemista.
Nykyisessä laissa tietyt säännökset ja velvoitteet ovat koskeneet vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä ja laki kokonaisuudessaan kaikkine velvoitteineen vähintään 30 henkeä työllistäviä yrityksiä.
Suomen Yrittäjät ei kannata yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentamista pienempiin yrityksiin.
– Se lisää byrokratiaa ja syö kasvuhaluja. Pienet työnantajayritykset ovat jo valmiiksi erittäin ahtaalla. Ne eivät tarvitse yhtään lisää byrokratiakuormaa. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutuu jo nimenomaan pienissä yrityksissä luontevasti ja yrityksen toimintaan sopivalla tavalla myös ilman lainsäädäntöä, Rytkönen-Sandberg jatkaa.
Suurimmat ongelmat nykyisessä laissa koskevat hänen mukaansa muun muassa monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia muotosäännöksiä.
– Laissa on kohtuuttoman kovia seuraamuksia varsin vähäisistäkin rikkomuksista. Se aiheuttaa lisäksi mittavaa hallinnollista taakkaa, joka rasittaa etenkin pienempiä yrityksiä. Yhteistoimintaneuvotteluissa joudutaan keskittymään usein liiallisesti muotosäännösten noudattamiseen ja virheiden välttämiseen, eikä avoimelle keskustelulle yhteistoimintamenettelyn kohteena olevasta asiasta jää riittävästi tilaa. Hallituksen esitys ei näytä ratkaisevan voimassa olevaan lakiin liittyviä ongelmia, vaan aiheuttaisi päinvastoin lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia yrityksille.
”Jatkuvan vuoropuhelun toteutus jää vajaaksi”
Uutena elementtinä yhteistoimintalakiin esitetään uuden tyyppistä yhteistoiminnan muotoa, jota kutsutaan jatkuvaksi vuoropuheluksi.
Vuoropuhelu koskisi esimerkiksi yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta sekä työpaikan sääntöjä, osaamistarpeita ja työhyvinvointia.
– Jatkuvan vuoropuhelun tavoite, jonka mukaan työnantajan ja henkilöstön välillä tulisi käydä säännönmukaista vuoropuhelua, on sinänsä hyvä ja tarkoituksenmukainen. Toteutus jää kuitenkin esityksessä vajaaksi. Jotta esitetty lain tavoite sekä tarkoitus voisivat toteutua ja työpaikoilla voitaisiin määrittää tarkemmin, mitä kysymyksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi on tarpeen käsitellä, tulisi laissa määritellyt toisin sopimisen mahdollisuudet olla huomattavasti nyt esitettyä laajemmat, Rytkönen-Sandberg selvittää.
Hänen mielestään lakisääteisten yhteistoimintavelvoitteiden ulottaminen pieniin yrityksiin on epätarkoituksenmukaista, koska työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutuu pienissä yrityksissä luontevasti myös ilman lainsäädäntöä.
– Tätä tukevat myös työ- ja elinkeinoministeriön teettämän työolobarometrin tulokset. Ne osoittavat vuodesta toiseen, että pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot, toimiva tiedonkulku sekä vahva luottamus osapuolten välillä.
Hallituksen ehdotuksessa yhteistoimintalakiin ehdotetaan liitettäväksi niin kutsuttu hallintoedustusta koskeva luku. Hallintoedustusta koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi yrityksissä, jotka työllistävät vähintään 150 työntekijää.
– Vaikka myös hallintoedustuksessa on kysymys työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta, se poikkeaa luonteeltaan merkittävästi muista yhteistoimintalaissa säädetyistä asioista. Tämäkään ehdotus ei ole järkevä. Nyt hallintoedustusta koskeva luku jää varsin irralliseksi muusta yhteistoimintalaista ja lisää lakiehdotuksen laajuutta tarpeettomasti. Parempi vaihtoehto olisi pitää hallintoedustusta koskeva sääntely edelleen omassa laissaan, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Kuva: Getty Images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
