Yrittäjiltä vahva tuki vastuullisuusajattelulle – ”Vastuullisuus on bisnesälyä”

Vastuullisuus on asia, jota yksikään yritys ei voi sivuuttaa toiminnassaan. Keskustelu vastuullisuudesta on pyörinyt pitkään ympäristöasioiden ympärillä, mutta koko teema on laajempi arvokysymys, johon liittyy sosiaalinen vastuu, lakisääteisten velvollisuuksien kantaminen ja koko yrityksen arvot.

Porilainen perheyritys Lautasliinatehdas Fiblon valmistaa kattaus- ja pyyhintätuotteita ravintoloiden ja ammattikeittiöiden tarpeisiin. Yritys on tehnyt töitä vastuullisuuden eteen 90-luvun puolivälistä lähtien, ja brändi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg on vastuullisuusasioiden konkari. Päivätyönsä lisäksi hän on mukana muun muassa keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnassa sekä pohtii aihetta Perheyritysliiton ja Suomen Tekstiili- ja Muoti Ry:n luottamuselimissä.

– Fiblonissa vastuullisuus on strategiassa, ja jokaisen työntekijän asia. Vastuullisuus on tekoja, jotka mitataan operatiivisessa toiminnassa. Jos vastuullisuus jää ylitason julistuksiksi, valuvatko ne organisaatiossa käytännön teoiksi, Ekberg kysyy.

Vastuullisuus on ylimmän johdon jokapäiväinen asia, eikä erillinen osa-alue.

– Vastuullisuus ei voi olla hanke, eikä asiat korjaannu sillä, että palkataan vastuullisuuspäällikkö, Ekberg jatkaa.

Vastuullisuuden on oltava kiinni liiketoiminnassa

Tuore Yrittäjägallup kertoo, että yrittäjät ottavat vahvasti huomioon vastuullisuusajattelun toiminnassaan. 86 prosenttia yrittäjistä sanoo, että yritys huomioi vastuullisuusajattelun. Käytännön työ vaatii kuitenkin erityishuomiota.

Ekbergin mukaan vastuullisuuden tulee olla osa yrityksen arvoja, joista teot ja toiminta kumpuaa.

– Yrityksen täytyy miettiä, mikä on olemassaolon oikeutus. Mikä on sen linkki liiketoimintaan? Vastuullisuus on bisnesälyä, ja yhden vastuullisuuskehikko voi olla toiselle täysin epäolennainen, Ekberg sanoo.

Tärkeää onkin tekojen olennaisuus ja vaikuttavuus. Esimerkiksi asiantuntijayrityksessä hiilijalanjälki on melko vähäpätöinen näkökulma. Jos teot ovat palaveritarjoilujen vaihtaminen kasvisruokaan tai työmatkojen taittamiseen polkupyörällä, teot jäävät irrallisiksi liiketoiminnasta.

Valmistavassa teollisuudessa esiin nousevat nopeasti ihmisoikeuskysymykset ja kemikaalien käyttö.

– Katso yrityksen kaikkia ketjuja. Meidän yrityksemme ei voisi toimia ollenkaan, jos olemassaolon tarkoitus olisi hiilijalanjäljen poistaminen. Sen sijaan meidän täytyy katsoa toimintaa eri näkökulmista, katsoa vaikutuksia ja minimoida haitat, Ekberg sanoo.

Vaara sortua lillukanvarsiin ja viherpesuun onkin suuri, jos vastuullisuustyötä ei lähdetä miettimään toiminnan ytimestä käsin.

– Ei voi lähteä ensin kompensoimaan hiilijalanjälkeä. Oikea järjestys on tietoisuus, minimointi ja lopuksi kompensointi, Ekberg sanoo.

Myös taloudellinen vastuu on tärkeää. Kannattamaton yritys ei pysty kantamaan vastuutaan, jos yrityksellä ei ole toimintaedellytyksiä.

Yrityksille vastuullisuus rantautuu yhä voimakkaammin useita eri reittejä. Esimerkiksi julkisiin hankintoihin tulee yhä enemmän ympäristönäkökulmiin liittyviä kriteereitä.

– Yrityksien arvoketjut ja kuluttajat vaativat vuosi vuodelta yrityksiltä vastuullisempaa toimintaa. Tuleva ilmasto- ja kiertotaloussääntely ohjaa huomiomaan ympäristön yhä voimakkaammin. Lisäksi EU:n kestävän rahoituksen sääntelyn ja pankkien omilla tavoitteilla on vaikutusta pk-yritysten rahan saatavuuteen ja sen hintaa, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen toteaa.

Yrittäjät näkevät vastuullisuuden laajasti

Yrittäjägallupin vastausten perusteella yrittäjät näkevät vastuullisuusajattelun laajasti. Useimmin mainittuja vastuullisuustekoja ovat verojen maksaminen, lakien ja sopimusten noudattaminen, asiakkaiden hyvä palvelu, vastuun kantaminen ympäristöstä sekä huolehtiminen henkilöstön hyvinvoinnista.

– Yrittäjyys on vastuun ottamista ja kantamista. Vastuullisuusajattelu on yrittäjyyden ytimessä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen, työllistäminen ja huolehtiminen oman henkilöstön hyvinvoinnista ja ympäristöstä ovat merkittäviä yrittäjien vastuullisuustekoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yli kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä nousevat esille useimmin verojen maksaminen yhteiskunnalle, lakien ja sopimusten noudattaminen, huolehtiminen henkilöstön hyvinvoinnista, työllistäminen sekä hyvä asiakkaiden palvelu. Teollisuudessa korostuvat myös vastuu ympäristöstä, kannattavuus sekä tuoteturvallisuuden varmistaminen.

Suomen Yrittäjien jäsenet korostavat vastuullisuustekoja selvästi enemmän kuin yritykset, jotka eivät kuulu järjestöön.

– Yrittäjäjärjestöön kuuluminen on myös vastuullisuusteko. Se kertoo halusta vaikuttaa yrittäjyyden olosuhteisiin, Pentikäinen sanoo.

Ilmastotoimilla yrittäjien kannatus

Monilla ilmastotoimilla on vahva yrittäjien tuki. Ilmastotoimet saavat vahvinta tukea pääkaupunkiseudulla.

– Yritysten toimintaympäristö ja haasteet ovat vähän erilaisia eri puolilla maata. Se näkyy tuloksissa, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjistä 65 prosenttia tukee EU:n ulkopuolisille tuotteille hiilimaksuja. Tällä on vahvin tuki eniten työllistävissä yrityksissä. 64 prosenttia kertoo kannattavansa EU:n tavoitetta alentaa päästöjä 55 prosenttia 1990 verrattuna. 54 prosenttia on valmis siihen, että meriliikenne otetaan päästökaupan piiriin.

Vain 22 prosenttia kannattaa sitä, että EU antaa jäsenmailleen ohjeita metsätalouteen. Lähes puolet vastustaa sitä, että EU:ssa vaaditaan henkilö- ja pakettiautojen päästöttömyyttä 2035.

Meriliikenteelle saatava erityiskohtelu

Yrittäjät vaativat laajalti, että Suomen meriliikenne saa erityiskohtelun jääolojen vuoksi. Yrittäjistä 70 prosenttia on Suomen erityiskohtelun kannalla. Erityisen vahvaa erityiskohtelun tuki on teollisuudessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

– Suomi on etäällä keskeisistä markkinoista ja riippuvainen meriliikenteestä. Siksi on selvää, että yrittäjät haluavat varmistaa kuljetusten kilpailukyvyn, Pentikäinen sanoo.

 

Lue lisää Yrittäjägallupin tuloksista täältä.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Getty Images