YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Yrittäjyys on vammaiselle usein palkkatyötä parempi valinta – Historiallinen koulutus saa jatkoa ensi vuonna
Vammaisille suunnattu yrittäjäkoulutettavien ryhmä oli ensimmäinen lajissaan. Seuraava on luvassa tammikuussa.
Suomen ensimmäinen vammaisten yrittäjien ryhmä on valmistunut yrittäjän ammattitutkintoon. Koulutuksen järjestäjänä toimi Careeria, joka suunnitteli koulutuksen yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa. Seuraavan ryhmän on tarkoitus aloittaa tammikuussa.
– Suomessa kukaan ei ole tähän mennessä järjestänyt nimenomaan vammaisille yrittäjille tarkoitettua yrittäjän ammattitutkinnon ryhmää, kouluttaja Tarja Pursiainen sanoo.
Vammaisten ryhmästä tekee erikoislaatuisen etenkin se, että koulutus on suunniteltu täysin esteettömäksi. Opiskelijat kokoontuivat Näkövammaisten liiton tiloissa Iiris-keskuksessa, jossa sekä näkövammaiset että invalidit pystyvät liikkumaan ilman ongelmia.
– Lisäksi kaikki materiaalit ja järjestelmät tehtiin saavutettaviksi myös näkövammaisille. Täysin sokea opiskelija pystyi tekemään kaikki tehtävät samalla tavoin kuin normaalisti näkevä opiskelija, Pursiainen jatkaa.
Aikaisemmin vammaiset ovat opiskelleet normaaleissa yrittäjän ammattitutkinnon ryhmissä. Tällä kertaa mukana oli näkövammaisia, invalideja ja cp-vammaisia. Heistä 17 toimii tällä hetkellä yrittäjinä. Koulutus oli suunnattu myös niille, jotka suunnittelevat yritystoimintaa.
Koulutuksen aikana kaksi opiskelijaa perusti yrityksen. Toinen lähti kauppiaaksi R-Kioskiin Helsingissä ja toinen perusti käsityöalan verkkokaupan muun muassa nahkatuotteille.
Parempi vaihtoehto palkkatöille
Pursiaisen mukaan vammaiset selviävät pääsääntöisesti hyvin yrittäjinä.
– Periaatteessa vammaisilla on paremmat mahdollisuudet onnistua yrittäjinä kuin palkkatyössä. Monen vammaisen on ylipäätään vaikea löytää palkkatöitä. Yrittäjänä sellaista rajoitetta ei ole.
Vammaisyrittäjä ei pääse yrittäjänä kuitenkaan helpolla. Toimintakyvyn rajoitteet aiheuttavat haasteita arkipäiväisessä työssä.
– Moni vammaisyrittäjä selviää erinomaisesti, mutta toki yrittäjyys vaatii heiltä vielä enemmän kuin ei-vammaiselta. Työmäärä voi olla paljon suurempi esimerkiksi asiakastyössä. Vammaisuus voi hidastaa tekemistä.
Juha Hentula on yksi tuoreen yrittäjän ammattitutkinnon suorittaneista. Hän toimi yrittäjänä jo ennen koulutuksen aloittamista. Hentulan yritys on JH-Tukku, joka on antennien ja elektroniikan erikoisliike.
– Suurin hyöty koulutuksesta itselleni oli osaamisen päivittäminen tähän päivään. Olen valmistunut vuonna 1992 kauppaopistosta ja reilussa 30 vuodessa paljon on muuttunut myynnin ja markkinoinnin aloilla.
Hentula on erittäin tyytyväinen siihen, että koulutus päätettiin järjestää vammaisten erityisvaatimukset huomioiden.
– Vammaisten yrittäjien ammattitutkinto vain kohderyhmän henkilöille oli ja on mielestäni erittäin tärkeä jo vertaisuudellisuudenkin vuoksi.
Koulutusta tarvitaan, sillä Hentulan mielestä vammaisyrittäjien mahdollisuudet eivät ole samalla tasolla vammattomien yrittäjien kanssa.
– Tätä takamatkaa lähdetään kirimään nyt tämän kaltaisella koulutuksella. Suomeen myös perustettu Suomen Vammaisyrittäjät-VamY ajamaan tämän ryhmän edunvalvontaa. Vammaisyrittäjyydessä yhdistyvät yrittäjyys, vammaisuus ja substanssiosaaminen.
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
