YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

21.5.2021 klo 12:54
Uutinen

Yrittäjyys valtuustossa lisää elinvoimaa kaupungissa 

Kuopion Yrittäjien 19.5. Hygge Brossa järjestämään Kuntavaalitapahtumaan osallistui kymmenen jäsenyrittäjäehdokasta. Mukana olivat Marja Berg, Tuukka Eloranta, Allu Koskinen, Jari Korhonen, Anja Lappi, Tuija Martikainen, Assi Moilanen, Janne Parkkila, Karoliina Partanen ja Jyrki Toivanen. Keskustelu käytiin Facebook -livelähetyksessä joka striimattiin, ja on katsottavissa Kuopion Yrittäjien Facebook -sivuilla. Tapahtuman juonsivat Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Karppi ja varapuheenjohtaja Jani Sormunen.

Keskustelun aiheina oli päätöksenteon yrittäjälähteisyys, julkiset hankinnat, kaupungin elinkeinopolitiikka sekä palvelusetelin käytön lisääminen – kaikki yrittäjille tärkeitä aiheita, sanoo Sirpa Karppi.

Yritysvaikutusten arvioinnin kehittäminen

Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys on Kuntabarometrin tulosten mukaan kunnan tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue. Kuopiossa yrittäjät antoivat yritysvaikutusten arvioinnista 2,87 pistettä asteikolla 1-5, mikä oli valtakunnallista (2,92) ja Savon alueen (3,0) keskiarvoa vähemmän.

Kaikki ehdokkaat pitivät vaikutusten arviointia tärkeänä: onhan vaikutusten arvioimisesta tehty valmistelijoita velvoittava valtuustopäätöskin joitakin vuosia sitten. Tärkeänä pidettiin sitä, että arviointi tehdään yhdessä niiden yrittäjien kanssa, joita asia koskettaa. Marja Bergin mukaan arvioinnin tekee muutoin virkamies, jolla ei välttämättä ole käsitystä yrittäjyydestä. Anja Lappi ehdotti arvioinnin tekemisen digitalisointia nykyisen käytössä olevan paperilomakkeen sijaan, ja Janne Parkkila peräänkuulutti yritysvaikutusten arvioinnin seurantaa jälkikäteen.

Sirpa Karppi muistutti, että Kuopion Yrittäjät on tarjoutunut antamaan apua vaikutusten arvioinnissa juurikin niin, että mielipidettä kysytään niiltä yrittäjiltä, joita asia koskee.

Pienhankintojen läpinäkyvyys

Kuopion kaupunki tekee pienhankintoja n. 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupungin johtoryhmän hyväksymän pienhankintaohjeen mukaan myös pienhankinnoissa tulisi noudattaa läpinäkyvyyttä, ja kilpailuttaa hankinnat käyttämällä HankintaSampoa. Järjestelmän kautta kilpailutuksia on kuitenkin tehty vain n. 660 000 eurolla.

Ehdokkaat totesivat, että tahtotilan valuttaminen alaspäin organisaatiossa on tärkeää. Ylempien virkahenkilöiden tulee huolehtia määräysten noudattamisesta. Tuija Martikainen muistutti, että yrittäjän itsensäkin kannattaa olla aktiivinen kaupungin suuntaan ja kaipasi läpinäkyvyyttä ja tietoa tulevista hankinnoista. Karoliina Partanen epäili, että hankintoja tekevillä ei välttämättä ole markkinatuntemusta, jolloin saattaa käydä niin, että tarjouksia räätälöidään tietyille toimijoille, ja ilman kilpailua hinnat nousevat, mikä ei ole veronmaksajan etu.

Elinkeinopolitiikka vaatii vuoropuhelua

Kuntabarometrissä kuopiolaiset yrittäjät ovat antaneet elinkeinopolitiikan arvosanaksi 3,01, koko maan arvosanan ollessa 2,97. Kysymys ehdokkaille kuului, miten elinkeinopolitiikkaa saadaan Kuopiossa kehitettyä.

Kaiken kaikkiaan ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että Kuopio on hengeltään yrittäjäystävällinen ja täällä on tekemisen meininki, mutta tekoja tarvitaan mm. lupaprosessien kehittämiseksi. Allu Koskinen totesi ymmärryksen yrittäjyyttä kohtaan kehittyneen vuosien myötä, ja kiitteli kaupungin yrityspalvelun tehneen hyvää työtä. Kaavoituksen kohdalla ongelmana on ollut riittämätön resurssointi, jota nyt ollaan korjaamassa.

Jyrki Toivonen muistutti kaupungin merkittävästä rakenteellisesta alijäämästä, joka on seuraavalla valtuustokaudella hoidettava vastuullisesti, huolehtien mm. osaavan työvoiman saamisesta mahdollistaen yritysten työllistämisen ja kasvun. Assi Moilanen oli huolissaan siitä, että yritykset eivät joillakin aloilla saa yritysten tarpeita vastaavaa työvoimaa, vaan kärsitään työvoimapulasta, ja koulutuspaikkoja on joko vähennetty tai joillakin aloilla lopetettu kokonaan.

Palveluseteli käyttöön ruuhkien purkamiseksi

Tunnin kestävän keskustelun viimeisenä kysymyksenä keskusteltiin monituottajamallista ja palvelusetelin käytöstä palvelutuotannossa. Kuopiossa palveluseteliä käytetään monia verrokkikaupunkeja vähemmän. Kysyttiin, missä kaupungin palveluissa palveluseteli voitaisiin ottaa käyttöön.

Tässäkin kysymyksessä yrittäjäehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että palvelusetelin käyttöä tulisi lisätä. Tuukka Elorannan mukaan on järkevää käyttää saatavilla olevaa yksityistä palvelua erityisesti silloin kun julkisella puolella on ruuhkaa, ja jonoja purettava. Palvelusetelillä haluttaisiin hoitaa mm. lapsiperheiden tukipalveluja, nuorten mielenterveyspalveluja, radiologipalveluja, hammashoidon palveluja sekä tarjota vanhusväestölle digiosaamista ja ottaa palveluseteli hyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämiseen.

Keskustelussa muistutettiin myös siitä, että kaupungin on syytä tuntea oman tuotannon hinta, jolloin olisi perusteltua käyttää palvelusetelin kautta yksityisiä yrityksiä palveluntuottajina niissä palveluissa, joita yritykset tuottavat kaupunkia edullisemmin.

Yritysten talous vaikuttaa kuntatalouteen

Bonuskysymyksenä kysyttiin miten yritysten talous vaikuttaa kuntien talouteen. Jari Korhonen vastasi tyhjentävästi kysymykseen näin:

Työnantajayritykset työllistävät työntekijöitä, ja palkkojen kautta kunta saa verotuloja. Yritykset maksavat kunnille tilitettävää kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistään. Lisäksi yrittäjät maksavat tulostaan kunnallisveroa. Yritysten rahavirta tulee avoimilta markkinoilta, asiakkailta. Avointen markkinoiden kautta virtaava raha luo kuntaan elinvoimaa ja hyvinvointia, positiivisia rahavirtoja. Menestyvät yritykset maksavat myös pääomaveroa, jota tuloutetaan kunnille. Jos ei ole avoimilla markkinoilla menestyviä yrityksiä, ei myöskään ole kuntiin virtaavia tuloja. Pelkästään julkisyhteisöjen omista palkoista syntyvä verotulo ei riitä rahoittamaan julkistalouden menoja.

Ennätysmäärä yrittäjiä ehdolla valtuustoon

Valtakunnallisesti Kuntavaaleissa on ehdolla lähes 6500 yrittäjää. Tämä on melkein 500 enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kuopiossa Kuntavaaleissa on yhteensä 507 ehdokasta, joista 75 yrittäjää (15%). Savon kunnissa yrittäjäehdokkaita on yhteensä 350, 18% kaikista ehdokkaista. Yrittäjäehdokkaita löytyy kaikista puolueista.

Varsinainen vaalipäivä on 13.6. Ennakkoäänestys on 26.5. – 8.6.2021. Äänestä yrittäjää! Kuopiolaiset jäsenyrittäjäehdokkaat löydät täältä.

Teksti ja kuva: Kirsi Sisso-Litmanen