Yrityksillä vaikeaa saada tukia – Kunnat saaneet samaan aikaan valtiolta tukia moninkertaisesti tarpeeseen nähden

Kuntien talous vahvistui ennätyssurkeasta poikkeuksellisen hyväksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos viime vuonna oli ennakkotietojen mukaan 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Vuosikatteet vahvistuivat kaikenkokoisissa kunnissa.

– Samaan aikaan moni yritys on vaikeuksissa. Tilanne on taas uusien rajoituksien myötä vaikeutumassa. Työntekijöitä on lomautettu ja irtisanottu. Nyt kannattaisi jokaisen päättäjän kaikilla tasoilla muistaa, että ei ole sitä kuntaakaan ilman yrityksiä, muistuttaa Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

– Kun yritykset laskevat toimintansa jatkomahdollisuuksia ja yt-neuvottelujen aloittamista, kunnat hehkuttavat julkisuudessa ylijäämäisiä tilinpäätöksiään. Moni yrittäjä miettii, miten ihmeessä tämä on mahdollista, Kujala toteaa.

Yritysten on saatava riittävät tuet

– Lisääntyvien elinkeinotoimintaa rajoittavien sulkupäätösten myötä pitäisi olla selvää, että myös määrärahoja yrityksille suunnattuihin tukiin pitää kasvattaa samassa tahdissa. Kustannustuen ehtojen pitää osua nyt yhä useampaan yritykseen, Anssi Kujala vaatii.

Valtio on ottanut velkaa ja antanut kunnille avokätisesti lisää rahaa. Valtio osoittaa kunnille tukea koronavirustilanteessa yhteensä 5,1 miljardia vuosina 2020–2021.

– Tämä koetaan täysin epäoikeudenmukaiseksi. Ei ole syytä kadehtia, mutta nyt kannattaisi muistaa, että yritykset luovat työpaikat, maksavat veronsa ja tarjoavat työtä, josta maksetaan jälleen veroa. Näillä verotuotoilla rahoitetaan julkiset palvelut ja etuudet. Ei ole kuntaa ilman yrityksiä.

Laajan selvityksen perjantaina julkistaneessa Iltalehdessä todetaan näin: ”Hallitus lapioi kuntiin yli seitsemänkertaisesti enemmän rahaa kuin kunnat menettivät verotuloja. Rahan pumppaamista jatkettiin, vaikka nähtiin, ettei korona iskenytkään kuntien talouteen pelätyllä voimalla.”

Iltalehti arvioi, että taustalla vaikuttaa kuntavaalien lähestyminen.

Kyse hallituksen arvovalinnasta

Anssi Kujalan mukaan kyse on hallituksen tekemästä arvovalinnasta. Koronan varjolla lisättiin suomalaisten veronmaksajien velkaa ja lisättiin avokätisesti kuntien rahoitusta reilusti yli tarpeen. Paikattiin vanhoja ylijäämiä.

– Tämä on aivan kestämätön ajatuskulku aikana jolloin rahoitus yrityksille ei ole osumassa kohdalleen, Kujala toteaa.

Iltalehden selvityksen mukaan kuntien yhteenlaskettua 260 miljoonan euron verojen kertymävajetta valtio paikkasi kaikkiaan noin 1,9 miljardin euron ylimääräisillä tuilla. Tukea annettiin 7,3 kertaa enemmän kuin verotuloja hävisi.

”Toisin sanoen: jos valtio olisi taannut kunnille koronasta huolimatta ainoastaan niiden itsensä alun perin budjetoimat tulot, olisi rahaa tarvittu 260 miljoonaa euroa kuntien koronatukiin käytetyn kahden miljardin euron sijaan”, Iltalehti kirjoittaa.

– On selvää, että valtion maksamien tukien tarkoitus ei ollut piristää kuntien taloutta, vaan korvata pandemiasta aiheutuvia kustannuksia, Kujala korostaa.

Hänen mukaansa kunnat ansaitsevat myös kiitosta monesta toimesta.

– Esimerkiksi yksinyrittäjätuen käytännön hoitaminen valtion rahoittamana oli reipas teko. Tämä kriisi on kirkastanut monelle sen, että yksityisen ja julkisen kohtalonyhteyttä tarvitaan. Odotan, että se kohtalonyhteys pistetään toimeksi myös käytännössä, Kujala sanoo.

Missä viipyvät maskikorvaukset?

Kujala ottaa esille koronakorvauksiin liittyvän erikoisen esimerkin. Valtio on korvannut kunnille henkilösuojainten, kuten kasvomaskien, lisääntynyttä käyttöä maksamalla ylimääräisiä valtionosuuksia. Tämä rahoitus oli tarkoitettu kaikille sote-palveluita tuottaville, olipa kyseessä sitten kunnan oma tuotanto tai yksityisen palveluntuottajan tuottama.

– Kunnat ovat korvauksensa saaneet, mutta yksityiset palveluntuottajat eri puolilla maata odottavat edelleen korvauksiaan. Kyse on terveydestä, koronalta suojautumiselta. Ei mistään yritystuesta.

– Nyt aivan ensimmäiseksi jokaisen kunnan ja kuntayhtymän kannattaisi hoitaa velvoitteensa ja korvata suojavälineet yrityksille kuten tarkoitus on ollut, Kujala korostaa.

Hän kiinnittää huomiota myös koronarokotuksien hoitamiseen:

– Pitäisi olla täysin selvää, että tärkeintä on huolehtia tehokkaasta rokottamisesta, mutta nyt käynee niin, että yksityiseltä sektorilta rokotuksen hankkiva joutuu maksaman itse tai työterveydenhuollossa hänen työnantajansa osan rokottamisesta.

– Sairausvakuutuskorvaus pitäisi asettaa tasolle, joka mahdollistaa rokotuksen maksuttomuuden jokaiselle, Kujala vaatii.

toimitus(at)yrittajat.fi